Liittokokous kokoontui Helsingissä 15.11.

SSSL:n liittokokous oli koolla Helsingissä 15.11. Liittokokoukseen osallistui kaikkiaan 39 aktiivista jäsentä.

Menneen liittokokouskauden asiat

Kokouksessa käsiteltiin liiton toimintakertomus vuosilta 2013–2014 sekä tilinpäätökset vuosilta 2012 ja 2013. Näiden lisäksi kuultiin toiminnantarkastajien lausunto.

Liittokokous myönsi hallitukselle vastuuvapauden tilikauden tileistä.

Tuleva toiminta

Liittokokouksessa käsiteltiin myös liiton tulevaa toimintaa. Väistyvä hallitus totesi, että liiton uuden hallituksen on syytä päivittää toiminta- ja taloussuunnitelmia vuosittain, vaikka nyt tehdyt suunnitelmat kattavatkin koko tulevan liittokokouskauden.

Yleistä liiton toiminnasta

Liiton tarkoituksena on toimia viestintätehtävissä työskentelevien ja sosialidemokraattiset periaatteet hyväksyvien yhdyssiteenä. Liitto edistää laajaa julkisuutta ja monipuolista keskustelua yhteiskunnallisista asioista sananvapauden hengessä. Laajalla julkisuudella toteutetaan maamme kansanvaltaisuutta. Liitto haluaa tuoda esille palkansaajien näkökulmia. Liitto edistää jäsentensä etuja sekä tukee heidän ammatillista kehittymistään ja ammatti-identiteettiään. (Säännöt 2 §)

Toimintaympäristön muutos jatkuu rajuna. Demokraatti-lehti vähentää ilmestymiskertojaan sekä henkilöstöään. Myös viimeiset maakunnalliset sosialidemokraattiset lehdet ovat lopettamisuhan alla. Sosialidemokraattinen viestintä sähköisessä mediassa hakee vielä rooliaan. Suurissa lehtitaloissa ja viestintäkonserneissa sekä YLEssä käydään yt-neuvotteluja sekä muutetaan rakenteita. Toimittajien työllisyystilanne heikkenee, mutta samaan aikaan viestinnän rooli organisaatioissa vahvistuu.

Yhä useammat lukevat uutiset sähköisistä medioista. Painetun sanan osuus on vähentynyt, mutta pitää edelleen jossain määrin pintansa. Painettujen lehtien sisältöjä muokataan vastaamaan ihmisten käyttäytymistä ja kilpailutilannetta.

Toimittajien ja tiedotustyötä tekevien työsuhteen muodot ovat muuttuneet. Yhä useampi toimii pätkätyösuhteissa, freelancerina tai yrittäjänä.

Jäsenkehitys

Liiton jäsenistön rakenne muuttuu voimakkaasti ikääntymisen myötä, mikä merkitsee myös jäsenmaksutulojen pienenemistä.

Toiminnan kehittymistä ja käytännön muotoja ohjaa jäsenten sitoutuminen. Aatteen hiipumista on nähtävissä.

Uusista jäsenistä entistä harvempi tekee perinteistä journalistista työtä. Heitä voi luonnehtia media-alan moniosaajiksi ja sekatyöläisiksi. Yhä useampi heistä on myös muualla kuin perinteisten tiedotusvälineiden palveluksessa.

Verkottumismahdollisuudet ja yhteisöllinen media voivat avata uusia toiminnan muotoja ja halukkuutta liittyä jäseneksi.

Tehdään suunnitelma jäsenhankinnan käynnistämiseksi. Liittohallitus käsittelee sen vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla.

Toimintamuodot

Toimintaa ja tapahtumia järjestetään jäsenten kiinnostuksen mukaan. Tavoitteena on järjestää vuosittain vähintään kaksi teemallista jäsentilaisuutta: yksi keväällä ja toinen syksyllä.

Tilaisuuksissa käsitellään sosialidemokraattista viestintäpolitiikkaa sekä journalismin ja viestinnän kehitystä sekä yhteiskunnallisia ja poliittisia ajankohtaisaiheita. Tarkat teemat päätetään vuosittain. Ammatillista koulutusta jäsenille ei järjestetä. Työssäkäyviä jäseniä kehotetaan osallistumaan työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen.

Jäsenyyden mukana tulevat jäsenedut pyritään saamaan sellaisiksi, että ne hyödyttävät jäseniä niin ammatillisesti kuin sivistyksellisestikin.

Koska liitto ei neuvottele eikä valvo jäsentensä työehtoja, ohjataan niissä apua tarvitsevia oman ammattiliittonsa edunvalvontaneuvontaan (journalistista työtä tekevien osalta Suomen Journalistiliitto).

Vuosittain julkaistaan Mustemaalari -vuosijulkaisu.

Liiton Holiday Club Tampereen kylpylässä käytössä oleva yksi lomaviikko vuodessa arvotaan hakijoiden kesken.

Sos.dem. Sanomalehtimiesliiton opintorahastosta (KSR:n rahasto) tuetaan hakemusten perusteella ammatillista ja yleissivistävää opiskelua sekä opintomatkoja.

Tiedottaminen

Jäsentiedotuksessa käytetään sähköpostia, jäsenkirjeitä, liiton verkkosivuja ja facebook-ryhmää.

Yhteistyö muiden kanssa

Liitto vaikuttaa SDP:n viestintäpoliittisiin linjauksiin.

SAK:n jäsenenä liitto vaikuttaa SAK:n viestintäpoliittisiin linjauksiin.

Yleisen Lehtimiesliiton ja muiden aatteellisten journalistijärjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä (esimerkiksi yhteiset seminaarit ja kannanotot) päätetään tapauskohtaisesti.

Hallituksen työskentely

Työnjakoa ja vastuuta asioiden valmistelusta jaetaan. Eri asioita valmistelevat hallituksen jäsenistä nimetyt muutaman henkilön työryhmät.

Talous

Liiton toiminta rahoitetaan jäsenmaksutuloilla ja sijoitustoiminnan tuotoilla.

Jäsenmaksun suuruus

Päätettiin jäsenmaksun suuruudeksi liittohallituksen esitys sen pitämisestä ennallaan. Jäsenmaksu on 35 euroa ja vapaajäsenten vapaaehtoinen tukimaksu 10 euroa.

Liittokokoukselle tehdyt esitykset

Liittokokoukselle oli tehty yksi esitys koskien jäsentilaisuuksia ja jäsenmatkoja. Pentti VälimaaPorista ja Seppo Saari Eurasta olivat esittäneet, että kokouksessa valittava uusi liittohallitus järjestäisi nykyistä useammin jäsentilaisuuksia. Lisäksi he esittivät, että liitto ottaisi toimintaohjelmaansa ulkomaihin suuntautuvat jäsenmatkat. Niin, ettei matkan osallistumissääntö sisällä mitään jäsenrajoitetta.

Hallitus totesi lausuntona esitykseen, että SSSL järjestää vähintään kaksi teemallista jäsentilaisuutta vuosittain. Mahdollisista ulkomaille suuntautuvista jäsenmatkoista ja niiden osallistumisperusteista päätetään vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa.

Liittokokous hyväksyi hallituksen lausunnon.

Uusi liittohallitus

Liittokokouksessa valittiin liitolle uusi puheenjohtaja liittokokouskaudeksi 2015–2016. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jukka Halonen.

Kokouksessa päätettiin, että hallituksen koko tulevalla liittokokouskaudella puheenjohtajan lisäksi kahdeksan varsinaista jäsentä ja viisi varajäsentä.

Hallitukseen esitettiin ehdolle henkilöitä seuraavasti: Annakati Mattila, Leena Niinimaa, Pentti Lumme, Seppo Saari, Tuomo Lilja, Santtu Luoto, Timo Harakka, Leila Vasama, Kari Lopperi ja Raimo Lähteenmäki.

Koska esitettyjä henkilöitä oli enemmän kuin hallituksessa paikkoja, järjestettiin äänestys, jossa kukin kokouksen osanottaja sai äänestää enintään kahdeksaa ehdokasta, kutakin yhdellä äänellä. Äänestyksen tuloksena hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Leila Vasama (27 ääntä), Annakati Mattila (27), Timo Harakka (26), Tuomo Lilja (25), Santtu Luoto (24), Seppo Saari (18), Leena Niinimaa (17), Pentti Lumme (16).

Hallituksen varajäseniksi valittiin järjestyksessä Arto Jokela, Kari Lopperi, Raimo Lähteenmäki, Kirsti Lumiala ja Matti Halonen.

Julkilausuma

Kokous päätti julkilausumasta, jonka muotoilusta vastasi kokouksessa valittu julkilausumavaliokunta. Julkilausumavaliokuntaan valittiin Reijo Nättiaho, Jaakko Ojanne, Jukka Halonen ja Leena Niinimaa.

SSSL:n julkilausuma

SSSL:n liittokokous tukee lämpimästi valtiovarainministeri Antti Rinteen esittämää ajatusta, että arvonlisävero laskee kymmeneen prosenttiin niin painetussa kuin sähköisessä viestinnässä. Matala arvonlisävero tukee erityisesti mediamurroksessa kamppailevia sanomalehtiä. Pitkällä tähtäimellä sen kokonaan poistumisen tulisi olla tavoitteena.

Sosialidemokraattiset toimittajat korostavat, että Yleisradion toimintaedellytykset on turvattava jatkossakin. Ylellä on niin tiedotuksellinen, sivistyksellinen kuin kulttuurinen tehtäväkenttänsä. Jo Ylen Elävää Arkistoa voi luonnehtia kansakunnan muistiksi.

SSSL edellyttää, että sosialidemokraattinen liike turvaa oman, uudistuvan viestintänsä toimintamahdollisuudet vahvoille perustuksille. Se voi rakentua vain riittävien, laadukkaiden resurssien varaan. Viestinnän monimuotoisuus on yksi suomalaisen yhteiskunnan peruspilareista.

Mustemaalari-palkinto

Mustemaalaripalkinto myönnettiin Hilppa Kimpanpäälle tämän elämäntyöstä ja ansioista erityisesti työmarkkinatoimittajana.

Kimpanpää on aiemmin palkittu valtion journalistipalkinnolla vuonna 2010.

Ei kommentteja.

Vastaa

Voimanlähteenä WordPress. Suunnitellut WooThemes