Ajankohtaista

Kuva: Georges Boulougouris / EU Commission

Rivitoimittaja on usein vasemmistolainen

60 prosenttia suomalaisista journalisteista sijoittaa itsensä poliittisella kartalla keskustasta vasemmalle. Rivitoimittajien keskuudessa on yleisempää vasemmistolainen maailmankatsomus, kun taas toimituksen ylimpään johtoon kuuluvat vastaajat samaistuvat todennäköisemmin poliittiseen keskustaan tai oikeistoon. Tiedot käyvät ilmi kansainvälisesta WJS (Worlds of Journalism Study) -tutkimuksesta.

Journalistien ammattikuvassa on tapahtunut selvä muutos. Etenkin nuoremmat ammattilaiset eivät enää miellä itseään vain objektiivisiksi tarkkailijoiksi: he haluavat myös vaikuttaa yhteiskuntaan.

Lue lisää Mustemaalari-lehdestä (sivu 48).

Kuva: Georges Boulougouris / EU Commission

Rivitoimittaja on usein vasemmistolainen Read More »

Norjan ay-lehdet tavoittavat jättiyleisön

Norjan LO:n ja sen jäsenliittojen yhteinen yritys LO Media julkaisee yhteensä 17 ay-lehteä, joiden kuukausittainen levikki on yli 500 000. Lisäksi LO Media ylläpitää suosittua Fri Fagbevegelse -nettisivustoa, joka julkaisee liittolehtien jutut yhdessä paikassa. Fri Fagbevegelsella on myös oma toimitus, joka kirjoittaa nettiuutisia sekä editoi liittolehtien juttuja ja reportaaseja verkkoon sopiviksi.

Sosiaalisen median ja Google Uutisten kaltaisten palvelujen kautta ay-lehtien uutisten ääreen löytävät myös sellaiset henkilöt, jotka eivät kuulu LO:n liittoihin eivätkä muuten lue ay-lehtiä. Fri Fagbevegelse -sivuston käyntiluvut kasvavat vuodesta toiseen, ja suuret mediat siteeraavat säännöllisesti ay-lehtien juttuja.

Lue lisää SSSL:n tämänvuotisesta Mustemaalari-lehdestä!

Norjan ay-lehdet tavoittavat jättiyleisön Read More »

Journalistin on oltava paikan päällä

“Minun missioni toimittajana on olla paikan päällä, puhumassa henkilökohtaisesti päätöksentekijöiden kanssa voidakseni kertoa uutiset kontekstissaan.”

Näin kirjoittaa ranskalainen EU-erikoistoimittaja Aurélie Pugnet tuoreessa Mustemaalari 2024 -vuosikirjassa.

Aurélie Pugnet

Mustemaalarissa katsotaan myös pintaa syvemmälle työväenlehtien tulevaisuuteen – vain onko sitä? Lisäksi selvitimme, mihin katosivat aluelehtien rahat, ja kerromme, miten Pohjois-Karjalassa aiotaan pitää oma lehti pystyssä.

SSSL:n jäsenet saavat näinä päivinä Mustemaalarin painetun lehden kotiosoitteeseensa. Lisäksi lehden voi lukea verkossa alla olevasta linkistä.

Journalistin on oltava paikan päällä Read More »

Miksi liitot lakkoilevat?

Suomen työmarkkinoilla kuohuu. Hallitus suunnittelee ennenkuulumattomia rajoituksia ammattiyhdistystoimintaan sekä rajuja leikkauksia työsuhdeturvaan sekä työttömyysturvaan ja muihin sosiaalietuuksiin. Ammattiliitot ovat vastanneet tähän lyhytaikaisilla työtaistelutoimilla, jotka ovat vähitelleen laajentuneet, koska todellista neuvotteluhalukkuutta ei hallituksen puolella ole ollut.

Mistä näin vakava tilanne on syntynyt, miksi ollaan lakossa? Alla on listattu vastauksia usein esitettäviin kysymyksiin. Lähde: SAK

Mistä on kyse?

#PainavaSyy on SAK:n ja sen ammattiliittojen hätähuuto työntekijöiden ja työttömien puolesta. Olemme kertoneet usealla eri tavalla huolemme viime keväänä hallitusohjelmassa ilmoitettujen leikkausten tuhoisista vaikutuksista työntekijöihin ja työttömiin. Tällä ei ole ollut mitään vaikutusta, joten joudumme käyttämään muita keinoja työntekijän äänen saamiseksi kuuluviin.

Mistä ja milloin hallitus on leikkaamassa?

Suurin osa leikkauksista ja heikennyksistä on jo valmistelussa ja ensimmäiset leikkaukset ovat tulleet voimaan 1.1.2024. Orpon-Purran hallitus haluaa loputkin leikkaukset ja heikennykset voimaan nopealla aikataululla.

Hallitus on tekemässä työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan paljon ja suuria muutoksia. Työlainsäädännön ja lakko-oikeuden muutokset hyödyttävät pelkästään työnantajia, eivät työntekijöitä. Sosiaaliturvan heikennyksistä kärsivät erityisesti pienituloiset, pätkä- ja osa-aikatyötä tekevät sekä työttömät.

Tutustu leikkauslistaan.

Vaikuttavatko hallituksen toimet Suomen talouteen?

Hallitus käyttää leikkausten perusteluina taloudellisia syitä. Työntekijöiden asemaan liittyvillä heikennyksillä ei ole merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen, vaan ne ovat arvopohjaisia valintoja.

Työttömyysturvasta leikkaamista perustellaan säästöillä ja työllisyyden paranemisella. Todellisuudessa työttömyysturvaa saavissa on paljon ihmisiä, joilla on vaikeuksia siirtyä työelämään, koska heillä on osaamisen ja terveydentilan haasteita tai alalla ei ole kokoaikaista työtä tarjolla. He joutuvat leikkausten vuoksi turvautumaan moniin eri etuuksiin ja pahimmillaan tipahtavat köyhyyteen.

Mihin te pyritte?

Haluamme, että Orpon-Purran hallitus punnitsee uudelleen politiikkansa vaikutukset työntekijöihin ja työttömiin sekä heidän perheisiinsä. Tämä tehdään tarkistamalla eri toimien yhteisvaikutukset yksittäisiin ihmisiin ja käynnistämällä aito keskustelu työelämää ja sosiaaliturvaa koskevista muutoksista työntekijöiden edustajien kanssa.

Miksi juuri nyt?

Orpon-Purran hallitus on jo käynnistänyt monien työehtoja heikentävien, sosiaaliturvaa leikkaavien ja lakko-oikeutta rajoittavien esitysten valmistelun. Hallitus pyrkii saamaan suuren osan heikennyksistä ja leikkauksista voimaan jo vuoden sisällä. Osa työttömyysturvan leikkauksista on tullut voimaan vuoden 2024 alussa.

Miksi ette neuvottele, vaan osoitatte mieltä?

Meidän on pakko toimia näin, koska Orpon-Purran hallitus ei kuuntele työntekijöiden huolia. Hallituksen asettamat kolmikantaiset työryhmät ovat lähinnä silmänlumetta, koska hallitus on lyönyt lopputulokset lukkoon jo ennakkoon. Näin ei ole mikään muu hallitus toiminut vuosikymmeniin.

Oletteko työnantajia vastaan?

Emme ole työnantajia vastaan. Näillä mielenilmauksilla työntekijät vastustavat Orpon-Purran hallituksen päätösesityksiä, jotka toteutuessaan heikentävät kohtuuttomasti työsuhteen turvaa, leikkaavat rajusti sosiaaliturvaa ja rajoittavat lakko-oikeutta. Osassa toimista työntekijät poistuvat työpaikoiltaan, mikä aiheuttaa keskeytyksiä yritysten toimintaan. Nämä keskeytykset kuuluvat myös poliittisiin työtaistelutoimiin, joiden oikeutus on turvattu Suomen perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa.

Oletteko hallitusta vastaan?

Emme vastusta hallitusta, vaan sen työntekijöihin ja työttömiin kohdistuvia heikennys- ja leikkausesityksiä. Hallitusohjelma on epätasapainoinen: se sisältää paljon heikennyksiä työntekijöiden asemaan, muttei juuri mitään työantajan velvoitteisiin. Vaadimme, että hallitus muuttaa politiikkaansa työntekijämyönteisemmäksi ja käynnistää työelämää koskevista muutoksista aidon keskustelun työntekijöiden edustajien kanssa.

Miksi ette kunnioita demokraattisten vaalien tulosta?

Tuemme ihmisten oikeutta vaikuttaa demokraattisin keinoin. Demokratiaa on myös se, että ihmisillä on oikeus ottaa kantaa päätöksentekoon vaalien välissä. Demokraattisissa valtioissa yksittäisillä ihmisillä, ay-liikkeellä ja muilla kansalaisjärjestöillä, yrityksillä ja julkisilla yhteisöillä on aina oikeus kertoa, mitä mieltä ne ovat päätöksentekijöiden esityksistä ja tarvittaessa vastustaa esityksiä mieltään ilmaisemalla.

Eivätkö mielenilmaisut heikennä taloustilannetta ja lisää työttömyyttä?

Valitettavasti työtaistelutoimet aiheuttavat haittaa työnantajille ja kansalaisille, mutta Orpon-Purran hallituksen kaavailemiin muutoksiin nähden haitta on vähäinen ja lyhytkestoinen. Monet hallituksen toimet lisäävät työttömyyttä: esimerkiksi työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poisto heikentävät merkittävästi osa-aikaisten kannustimia tehdä enemmän työtunteja. Myös hallituksen esittämä kiristys työmatka-autoilun verohelpotuksiin ja asumisoikeustuotannon lainoituksen lopettaminen ovat työllisyydelle haitallisia.

Eikö teillä ole mitään muuta tekemistä?

On. SAK ja ammattiliitot tekevät koko ajan töitä työntekijöiden puolustamiseksi niin työpaikoilla kuin valtakunnallisestikin. Tämä työ jatkuu kaikilla tasoilla. Orpon-Purran hallituksen esittämät heikennykset ja leikkaukset kohdistuvat ankarasti juuri työntekijöihin ja toteutuessaan ne vaikeuttaisivat työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Siksi teemme kaikkemme, että ne eivät toteutuisi.

Onko teiltä tulossa muita toimia?

Olemme valmiit laajentamaan toimia, jos Orpon-Purran hallitus ei muuta politiikkaansa työntekijämyönteisemmäksi eikä käynnistä työelämää koskevista muutoksista aitoa keskustelua työntekijöiden edustajien kanssa. SAK:n ja ammattiliittojen tehtävä on puolustaa työntekijöitä.

Mitä minä voin tehdä?

  • Ota selvää, järjestääkö ammattiosastosi tai ammattiliittosi mielenilmauksia ja osallistu niihin. Lista mielenilmauksista löytyy täältä.
  • Mielenilmauksista kerrotaan myös SAK:n uutiskirjeessä. Voit tilata sen täältä.
  • Jaa tietoa työkavereillesi ja muille ihmisille. Voit tulostaa itsellesi ja työkavereillesi Orpon-Purran leikkauslistan tai lehtisen, jossa kerrotaan leikkausten sisältö. Löydät ne tämän linkin kautta.
  • SAK ja ammattiliitot järjestävät tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa voit osoittaa tyytymättömyyttäsi hallituksen politiikkaan. Seuraa oman liittosi viestintää.
  • Sosiaalinen media on hyvä paikka tuoda ääntä kuuluviin. Seuraa, tykkää, kommentoi ja jaa #PainavaSyy-hastagilla tapahtuvaa viestintää.

Miksi liitot lakkoilevat? Read More »

Mikkel Näkkäläjärvi Liittolivessä – tallenne nyt katsottavissa

SDP:n puoluesihteerinä syyskuussa aloittanut Mikkel Näkkäläjärvi vieraili SSSL:n suorassa Liittolive-lähetyksessä 4.12.2023.

Leila Vasaman haastattelussa Näkkäläjärvi kertoi, millaista presidentinvaalikampanjaa SDP on lähdössä rakentamaan. Puolueen presidenttiehdokas Jutta Urpilainen on ainakin täysillä mukana kisassa, puoluesihteeri vakuutti.

– Hurja kierros on tulossa, hän valotti kampanjanäkymiä.

Näkkäläjärvi valotti myös SDP:n tavoitteita ensi vuoden eurovaaleissa. Missä kysymyksissä kulkevat jakolinjat? Entä montako meppiä puolue tavoittelee?

Koko lähetys on nyt jäsenten katsottavissa tallenteena SSSL:n Facebook-ryhmässä:

https://www.facebook.com/groups/121627451330482/media/videos

 

Mikkel Näkkäläjärvi Liittolivessä – tallenne nyt katsottavissa Read More »

Lindtman: Hallituksen talouslinja johtaa umpikujaan

SDP esittelee oman vaihtoehtobudjettinsa marraskuun lopussa, puheenjohtaja Antti Lindtman kertoi SSSL:n jäsentilaisuudessa.

SDP:n uuden puheenjohtajan Antti Lindtmanin loppusyksyn päivät ovat kuluneet puolueen oman, vaihtoehtoisen talousmallin valmistelussa. Hän kertoi Helsinkiin kokoontuneille SSSL:n jäsenille, että puolue esittää vielä marraskuussa vaihtoehtobudjetin, joka on hallituksen esitystä oikeudenmukaisempi.

Lindtmanin mukaan nyt nähtävä Petteri Orpon (kok) talous- ja työmarkkinalinja oli kokoomuksen päätavoite hallitusta muodostettaessa. Sen toteuttamiseen tarvittiin perussuomalaisia, jotka puolestaan saivat hallitusohjelmaan oman kädenjälkensä työperäisen maahanmuuton torjumisessa. Kokoomus oli omien tavoitteidensa saavuttamiseksi valmis myös nielemään ankarat säännöt jo Suomessa oleville ulkomaalaisille: jos työsuhde päättyy, uusi on löydettävä pikavauhtia tai muuten on edessä muutto muualle.

Lisää velkaa, vähemmän työpaikkoja

Antti Lindtman ei kiistä sitä, että Suomen julkinen talous on kehittymässä huolestuttavaan suuntaan. Käänteen saamiseksi ei ole olemassa helppoja ihmelääkkeitä.

– Säästöjä ja sopeutuksia tarvitaan. Mutta hallituksen konsepti ei toimi, hän väitti.

Lindtman piikitteli hallituksen lupauksia, joiden mukaan velkaantuminen pysähtyy ja maahan syntyy 100 000 uutta työpaikkaa-

– Nyt hallitus ottaa enemmän velkaa kuin edeltäjänsä, joka joutui vastaamaan koronaepidemian ja Venäjän sotatoimien aiheuttamiin kriiseihin.

Hallitusta on arvosteltu sen esittämien leikkauksien seurauksien kasautumisesta heikompiosaisille. Etenkin työttömät ja nuoret joutuvat koville.

Lindtman varoitti, että tyly talouslinja on omiaan passivoittamaan nuoria. Perheen perustamisesta tulee entistä vähemmän houkuttelevaa.

Hän ynnäsi, että samaan aikaan syntyvyys Suomessa on mittaushistorian alhaisin.

– Jos työperäinen maahanmuutto ei lisäänny, työntekijöiden eli veronmaksajien määrä vähenee. Samanaikaisesti hallitus aikoo pakottaa työpaikkansa menettäneet maahanmuuttajat muuttamaan muualle kolmessa kuukaudessa.

– Näillä pelimerkeillä Suomi ei pärjää. Kaikki Euroopan maat taistelevat työntekijöistä, hän muistutti.

Lindtman: Hallituksen talouslinja johtaa umpikujaan Read More »

Lindtman jäsenten tavattavissa ma 6.11.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on SSSL:n jäsenten tavattavissa.
Liiton jäsentilaisuus pidetään puoluetoimistolla Helsingin Hakaniemessä maanantaina 6. marraskuuta klo 17.00 alkaen. Antti pitää lyhyen alustuksen ja vastaa sen jälkeen jäsenten kysymyksiin.
Pitkämatkalaisten matkakulut korvataan julkisen liikenteen edullisimpien taksojen mukaan. Sitovat ilmoittautumiset liiton sähköpostiin ssslliitto(at)gmail.com. Tule sinäkin paikalle!

Lindtman jäsenten tavattavissa ma 6.11. Read More »

Ensi kesänä Saarenmaalle

Kun SSSL:n viimekesäisellä Baltian-matkalla ihailtiin kartanoita, kuunneltiin metsäveljien tarinoita ja perehdyttiin säkkipillimusiikkiin, ensi kesän reissulla liikutaan ihan toisenlaisissa ympyröissä.  Jäsenmatka suuntautuu tällä kerralla länteen, Viron suurimmalle saarelle Saarenmaalle. 

Matkalle lähdetään keskiviikkona 12.6.2024 ja koti-Suomeen palataan lauantai-iltana 15.6.2024. Saarenmaahan tutustutaan monelta eri kantilta. Ohjelmassa on niin luontokohteita, historiallisia nähtävyyksiä kuin perisaarenmaalaisten makujen maisteluakin.

Matkalaiset käyvät katsastamassa mm. Kaalin meteoriittijärven, Sõrven säären eli saaren etelärannalla pitkälle mereen työntyvän kapean niemen, Pangan rantatörmän, joka on yli 20 metriä korkea ja Salmen muinaiset laivahaudat (n. 750 vuotta jKr.). Ryhmä vierailee myös saksalais-venäläisen valokuvaajan Carl Oswald Bullan (1855-1929) kotimuseossa ja hänen teostensa näyttelyssä sekä pääsee kokeilemaan, miltä saarenmaalainen katajapusu maistuu. 

Tarkemmat tiedot matkasta ja sen hinnasta sekä ilmoittautumisohjeet lähetetään jäsenkirjeessä vuodenvaihteen jälkeen. 

Teksti ja kuva: Annakati Mattila

Ensi kesänä Saarenmaalle Read More »

Puoluekokous ei ratkaissut Viikko Pohjois-Karjalan tulevaisuutta

SDP:n Jyväskylässä syyskuun alussa pidetty puoluekokous päätti siirtää kysymyksen Viikko Pohjois-Karjala -lehden tulevaisuudesta puoluevaltuuston käsiteltäväksi. Puoluekokoukselle oli tehty kaikkiaan yhdeksän aloitetta, joissa esitettiin Viikko Pohjois-Karjalan viestintätuen korottamista nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon. Puoluekokous kuitenkin hyväksyi koeäänestyksessä selvällä enemmistöllä puoluehallituksen esityksen, jonka mukaan ”Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin viestintätuen nostamisesta, mutta velvoittaa puoluehallituksen käymään keskustelun viestintätuen jatkosta osana laajempaa selvitystä viestintätukien käytöstä ja vaikutuksista.”

SSSL:n liittohallituksen jäsen, itsekin puoluekokouksessa SDP:n viimeistä jäljellä olevaa piirilehteä puolustanut Veera Hämäläinen olisi toivonut puoluekokoukselta selvempää signaalia tukirahojen jakamiseen. Hän kuitenkin ymmärtää puoluehallituksen perustelun, että budjettiasioista ei päätä puoluekokous vaan valtuusto.

– Emme kokeneet kärsineemme varsinaisesti tappiota, vaan toivomme edelleen, että saamme suosiollisen lopputuloksen.

Viikko Pohjois-Karjalan hallitus pyrkii etsimään kaikki mahdolliset keinot, joilla lehden tulevaisuus voidaan turvata. Resurssit on jo viilattu hyvin ohuiksi, mutta kulupuolella tarkastellaan vielä ilmestymiskertojen karsimista tavalla tai toisella.

Hämäläinen väläyttää myös mahdollisuutta levikkialueen laajentamiseen. SDP:n piirijärjestön toimialue kattaa sekä Savon että Karjalan, mutta lehden levikkialueena on toistaiseksi ollut vain Pohjois-Karjala.

Risto Paananen
Websteri Media

Lue lisää: SSSL vetoaa Viikko Pohjois-Karjalan puolesta

 

 

Puoluekokous ei ratkaissut Viikko Pohjois-Karjalan tulevaisuutta Read More »