Ajankohtaista

SSSL vetoaa SDP:n tulevan puoluekokouksen edustajiin viimeisen sosialidemokraattisen aluelehden, Viikko Pohjois-Karjalan, puolesta. Lehden toimintaedellytykset on turvattava.

SDP kokoontuu 1.–3. syyskuuta 47. puoluekokoukseensa Jyväskylään. Luvassa on tärkeitä henkilövalintoja sekä poliittisen ohjelman päivittäminen. Samoin puoluekokous käsittelee sille tulleet aloitteet, joita on kaikkiaan 169.

Kahdeksan aloitetta (132 –139) koskee Viikko Pohjois-Karjalan viestintätukea ja sen korottamistarpeita. SSSL vetoaa puoluekokousedustajiin, että lehden toimintaedellytykset turvataan.

Alla liiton vetoomus kokonaisuudessaan.

Viikko Pohjois-Karjalan tulevaisuus turvattava

SSSL on huolissaan viimeisen alueellisen sosialidemokraattisen sanomalehden, Viikko Pohjois-Karjalan, tulevaisuudesta. Joensuussa ilmestyvä, vuonna 1906 perustettu lehti on alueensa yksi harvoista medioista, joka ei ole suurten mediakonsernien omistuksessa. Lehdellä on tärkeä rooli puolustettaessa median moniäänisyyttä.

Vuodesta 2013 alkaen Viikko Pohjois-Karjalaa on kustantanut tilaajien sekä paikallisten ammatti- ja puoluejärjestöjen omistama Osuuskunta Kansan Valta. Lehdellä on tällä hetkellä noin 4 000 tilaajaa. Työväenlehdistön Kannatusyhdistyksen avustuksella toteutetun digiuudistuksen myötä lehden verkkonäkyvyyttä on kehitetty aktiivisesti ja onnistuneesti, ja digitilausten määrä onkin kehittynyt myönteisesti.

Lehti hankkii tuloja normaalilla markkinaehtoisella tilaus- ja mainosmyynnillään, ja SAK:laiset ammattiliitot, niiden paikallisosastot ja monet SDP:n puolueosastot ovat tukeneet lehden tilaamista työväen lehtiedulla. Lisäksi osuuskunta saa SDP:ltä viestintätukea lehden kustantamiseen 50 000 euroa vuodessa.

Puolueen myöntämä rahallinen tuki on pysynyt samana koko osuuskunnan olemassaolon ajan. Samaan aikaan media-alan murros on nakertanut niin tilausmääriä kuin mainostuloja. Tämän lisäksi kustannukset ovat Ukrainan sodan seurauksena nousseet odotettua nopeammin; jakeluhinnat ovat nousseet yli 20 prosenttia ja painokulut yli 30 prosenttia vuodessa.

117-vuotias Viikko Pohjois-Karjala on osoittanut sinnikkyytensä ja kykynsä kehittyä ajassa. Olisi kohtuutonta, että kustannustason nousun annettaisiin katkaista lehden historia. Mediamaiseman alati kaventuessa, omistajuuden keskittyessä yhä harvempiin käsiin, on Viikko Pohjois-Karjalan toiminnan jatkuminen entistäkin tärkeämpää. Moniarvoinen media on SDP:n etu, eikä ainuttakaan työväenlehteä ole vara enää menettää.

SSSL vetoaa puoluekokoukseen sen puolesta, että Viikko Pohjois-Karjalan, viimeisen alueellisen työväenlehden, toimintaedellytykset turvataan.

SDP:n puoluehallitus on käsitellyt ja julkaissut 30.6. lausuntonsa SDP:n tulevaisuuskanavalla Viikko Pohjois-Karjalan viestintätukea koskeviin aloitteisiin.

Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle päätösesityksenä, että ”Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin viestintätuen nostamisesta, mutta velvoittaa puoluehallituksen käymään keskustelun viestintätuen jatkosta osana laajempaa selvitystä viestintätukien käytöstä ja vaikutuksista.”

Puoluehallitus toteaa lausunnossaan, että se pitää Viikko Pohjois-Karjalan tilaajamäärää kunnioitettavana ja työtä alueellisen viestinnän sekä sosialidemokraattisen liikkeen eteen tärkeänä. Puoluehallitus kuitenkin perustelee lausuntoaan sillä, ettei sen mielestä tällä hetkellä ole tietoa, mitä tuleva hallitus tekee puoluetuille vuoden 2024 valtion tulo- ja menoarviossa.

– Mahdollinen leikkaus puoluetukeen heikentää mahdollisuuksia tukea enemmän puolueen medioita. Viikko Pohjois-Karjalalla on mahdollisuus hakea tukea myös Työväenlehdistön kannatusyhdistykseltä, puoluehallitus toteaa.

Puoluehallitus kuitenkin perustelee lausuntoaan sillä, ettei tällä hetkellä ole tietoa, mitä tuleva hallitus tekee puoluetuille vuoden 2024 valtion tulo- ja menoarviossa.

Aloitteen Viikko Pohjois-Karjalan viestintätuen korottamiseksi tekivät Lieksan Työväenyhdistys, Enon Sosialidemokraatit, Juuan Työväenyhdistys, Outokummun Sos.-dem. Työväenyhdistys, Nurmeksen Sosialidemokraatit, Heinäveden Työväenyhdistys, Joensuun Työväenyhdistys sekä Tohmajärven demarit. Kaikissa aloitteissa lehden rahoitusta esitettiin korotettavaksi nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon. Aloitteita perustellaan muun muassa media-alan murroksella sekä lehden painamisen ja jakelun kustannustason jyrkällä nousulla.

SDP saa valtiolta vuosittain puoluetukea runsaat 7 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä SDP jakaa puoluetuestaan viestintätukea pää-äänenkannattaja Demokraatille 800 000 euroa vuodessa ja pelkästään verkossa ilmestyvälle Arbetarbladetille 83 000 euroa vuosittain. Viikko Pohjois-Karjalan viestintätuki on ollut 50 000 euroa vuodessa. Lopullisen ratkaisun lehden viestintätuen korottamisesta tekevät SDP:n 500 puoluekokousedustajaa Jyväskylässä 1.–3.9.2023.

Arto Miettinen

Päätoimittaja, Viikko Pohjois-Karjala

Petteri Orpon (kok.) neljän puolueen hallituksen ohjelmassa käsitellään Yleisradion asemaa ja tulevaisuutta varsin yleisellä tasolla. SSSL.n puheenjohtaja näkee ohjelmassa kuitenkin perussuomalaisten selvän puumerkin.

Hallitusohjelmassa on kuitenkin viitteitä siihen, että kokoomuksen ja etenkin perussuomalaisten omissa oppositiokauden varjobudjeteissaan esittämät rajut leikkaukset Ylen rahoitukseen ovat edelleen mukana työkalupakissa. Perussuomalaiset halusi varjobudjetissaan leikata Ylen 500 miljoonan euron kokonaismenoista 144 miljoonaa euroa ja kokoomus 125 miljoonaa.

Perussuomalaiset vaati varjobudjetissaan julkisuuslain soveltamisalan laajentamista niin, että Yleisradio joutuisi avaamaan tarkemmin, miten rahaa käytetään erilaisiin ohjelmatyyppeihin. Vaatimuksen ilmeisenä tarkoituksena on ollut avata puolueille mahdollisuus puuttua suoraan Ylen ohjelmatuotantoon. Tämä vaatimus Ylen rahankäytön julkisuudesta on päätynyt myös Orpon hallituksen ohjelmaan: “Yleis­radio näyttää avoimuudessa ja tehokkaassa rahankäytössä esimerkkiä“, hallituspuolueet lupaavat.

Hallitusohjelmassa otetaan myös kantaa Ylen asemaan riippumattomana tiedon tuottajana. Ohjelman mukaan “Yleisradion riippumattomuutta ja toimituksellista puolueettomuutta vahvistetaan.” Miten hallituspuolueet aikovat vahvistaa riippumattoman viestintäyrityksen toimituksellista puolueettomuutta, ei käy hallitusohjelmasta ilmi.

Uusi hallitus aikoo perustaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradion rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yle-lain muutostarpeita sekä tarkkarajaistamaan Ylen tehtäviä. Työryhmän on annettava raporttinsa kevätistuntokauden 2024 loppuun mennessä.

“Persujen vainoharhaa”

SSSL:n puheenjohtaja Jukka Halonen näkee hallitusohjelman muotoiluissa perussuomalaisten vahvan kädenjäljen.

“Perussuomalaiseen ideologiaan kuuluu, että vapaa ja riippumaton media on aina väärässä. Persuissa elää vainoharhainen käsitys, että Yleisradio on muiden medioiden tapaan vihervassareiden käsissä. On mielenkiintoista nähdä, miten hallitusohjelman kirjausta tullaan käytännössä toteuttamaan”, Halonen sanoo.

“Täytyy vain luottaa muihin hallituspuolueisiin, että ne pitävät persujen meuhkaamisen aisoissa. Näinä aikoina oikea ja luotettava tieto on entistäkin tärkeämpää, ja sen välittäjänä Yleisradiolla on aina ollut merkittävä tehtävä. Tätä periaatetta ei tule muuttaa, eikä Yleisradion toimintaan tule koskea”, Halonen painottaa.

Risto Paananen / Websteri Media

Kuva AlexAntropov86 / Pixabay