Ajankohtaista

SSSL: Yleisradion toimintavapautta ei saa rajata

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto puolustaa Yleisradion toimintavapautta. Liitto antoi sen puolesta julkilausuman liittokokouksessaan 21. marraskuuta 2020.

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry ei näe perusteita Yleisradiota koskevan lainsäädännön heikentämiselle. Kaupallista mediaa edustava Medialiitto tavoittelee tilannetta, jossa Yleisradio ei saisi jatkossa julkaista tekstimuotoisia juttuja, elleivät ne liity suoraan ylen radio- ja televisio-ohjelmiin. Tämä heikentäisi ylen toimintamahdollisuuksia. Medialiiton mielestä ylen tekstimuotoisen verkkosisällön rahoitus on EU:n valtiontukisääntöjen vastaista ja vääristää kilpailua. Siksi Medialiitto teki vuonna 2017 kantelun EU-komissiolle. Asiaan liittyvä lakimuutos on tulossa eduskunnan käsittelyyn.

Ylen verkkopalvelu on ollut erittäin suosittua, vain iltapäivälehtien (is.fi ja il.fi) sivustot ovat suositumpia. Näin ollen kansalaisten palvelut ja tiedonsaanti heikkenisivät, jos ylen verkkotoiminta rajataan. Asia on tärkeä myös kriisivalmiuden näkökulmasta.

Yle-lain muuttamisesta on käyty laaja lausuntokierros. Viestintäalan tutkijoiden mukaan lakiesitys vähentäisi ilmaiseksi saatavilla olevaa laadukasta journalismia verkossa, mutta toisin kuin esityksessä annetaan ymmärtää, kaupallisen median ilmaistarjonta ei tätä heikennystä korvaisi.

SSSL katsoo, että yle-lain muutoksessa on kyse myös sananvapaudesta. Siksi SSSL ihmettelee, että osa EU-komission kanssa käydyistä keskusteluista ja komission näkemyksistä on salattu. Lainvalmisteluun liittyvien lausuntojen pitäisi ilman muuta olla julkisia – erityisesti kun kyseessä on sananvapaus.

SSSL on perinteisesti kannattanut vahvaa Yleisradiota vastapainona kaupalliselle medialle. Yleisradio on entistäkin tärkeämpi sosiaalisen median käytön ja siihen liittyvien valitettavien lieveilmiöiden yleistyessä. Enemmän kuin milloinkaan tarvitaan uskottavaa, journalistisesti korkeatasoista uutisvälitystä.

On totta, että Yleisradion julkisen palvelu tehtävä on määritelty puutteellisesti. Esimerkiksi viittaus tekstimuotoisiin sisältöihin puuttuu. Siksi SSSL katsoo, että Yle-lakia voidaan muuttaa siten, että tekstimuotoiset sisällöt kirjataan osaksi Yleisradion tehtävää.

”Ylellä on EK:n työvaliokunnassa vähän voitettavaa ja paljon hävittävää”

Yleisradion asema perustuu riippumattomuuteen ja pitkällä aikavälillä kansalaisten luottamukseen. Ohjelmatoiminta ja varsinkin uutisointi ovat katselijoiden ja kuulijoiden puntarissa joka päivä.

Monet muutkin asiat liittyvät riippumattomuuteen. Esimerkiksi henkilövalinnoilla on suuri symboliarvo. Yleisradion toimitusjohtajan meno EK:n hallitukseen ja sen työvaliokuntaan – ja Ylen hallituksen sille antama siunaus – luovat epäilyksen varjon riippumattomuuden ja uskottavuuden ylle. Monien kansalaisryhmien tuntemaa luottamusta on horjutettu.

SSSL:n liittokokous katsoo, että Ylen toimitusjohtaja ja hallitus osoittivat EK-asiassa huonoa harkintaa. Valinnoillaan he horjuttivat Yleisradion peruspilareita: riippumattomuutta, uskottavuutta ja luotettavuutta. Ylellä on EK:n työvaliokunnassa minimaallisen vähän voitettavaa ja vaarallisen paljon hävittävää.

Nimityksen perusteet ja siihen liittyvät riskit on otettava Ylen hallintoneuvoston käsittelyyn.


SSSL: Yleisradion toimintavapautta ei saa rajata Read More »

SSSL: Pysyvä mediatuki on tarpeen

Pysyvä mediatuki on tarpeen sananvapauden ja demokratian turvaamiseksi, todetaan Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton julkilausumassa.

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL tervehtii ilolla tietoa, että hallitus on luomassa Suomeen uutta pysyvää mediatukea parantamaan median toimintaedellytyksiä. Tuki on jatkoa jo nyt jaossa olevalle median koronatuelle.

Demokratia ja sananvapaus muodostavat parin, jossa molemmat tarvitsevat toisensa toteutuakseen. Myös sananvapauteen kuuluu kaksi eri puolta. Se on paitsi oikeutta ilmaista ja julkistaa, niin myös oikeutta ottaa vastaan tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä. Tämä ei toteudu, jos media on kovin yksipuolista.

Suomessa media on erittäin keskittynyttä. Se kaventaa pakostakin sisältöjä. Maakunnissa on enää käytännössä vain yksi ykkösmedia ja kaikkialla ei sitäkään. Demokratia kannalta on myös kyseenalaista, jos syntyy esimerkiksi kuntia, joissa paikallismediaa ei ole, vaan kuntapäätöksistä informoi vain kunta itse.

Journalistisin periaatteiden tehdyt sisällöt tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden osallistua ja suunnistaa yhteiskunnassa. On tärkeää, että myös eri poliittisilla suuntauksilla on omaa journalismia. Yhteiskunnallisiin kysymyksiin tarvitaan erilaisia näkökulmia ja vakiintuneet näkemykset haastavaakin ajattelua.

Laadukasta journalismia ei synny ilman tekijöitä. Journalistien määrä on kuitenkin vähentynyt yli kolmanneksella 10 vuodessa.

Muissa pohjoismaissa on nähty, että media on erityinen bisnes, jota ei voi jättää vain markkinavoimien armoille. Tanskassa uutis- ja ajankohtaismedia tuki oli viime vuonna vajaa 69, Ruotsissa vajaa 61 ja Norjassa reilu 52 miljoonaa euroa. Tänä vuonna myös näissä kaikissa maissa jaetaan lisäksi koronatukea kuten Suomessakin. Muutoin meillä on jaossa vain määräaikaisia tukia. Lisäksi meillä arvonlisävero on muita pohjoismaita korkeampi.

SSSL näkee, että sananvapauden nimissä sisältöjen kovin tarkka määrittely tuen ehtona ei voi olla valtiovallan tehtävä. Toisaalta mediatuen olisi kuitenkin tarkoituksensa mukaisesti kyettävä tukemaan media monipuolisuutta ja laadukkaiden sisältöjen tekemistä. Tuen pitäisi toimia niin, että se voisi yltää myös uusiin toimijoihin. On vaikea ajatella, että monipuolisen median takaamiseksi tarkoitettua tukea saisivat yritykset, jotka samaan aikaan vähentävät toimituksellisia resursseja tai jakavat isoja osinkoja.

SSSL: Pysyvä mediatuki on tarpeen Read More »

Jukka Halonen jatkaa puheenjohtajana

Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton puheenjohtajana jatkaa toimittaja Jukka Halonen. Liittokokous valitsi hänet tehtävään nyt neljännen kerran.

SSSL:n liittokokous pidettiin 21. marraskuuta 2020. Kokous valitsi puheenjohtajan lisäksi myös uuden liittohallituksen vuosille 2021-2022. Uuden liittohallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Arto Jokela, Maarit Hirvensalo, Reijo Hämäläinen, Saana Lamminsivu, Tuomo Lilja, Hannu Taavitsainen, Hannu Tuovinen ja Leila Vasama.

Liittohallitusta täydentää viisi varajäsentä, järjestyksessä Auli Kivenmaa, Helena Laukko, Kari Lopperi, Leena Niinimaa ja Aleksi Rainos. Liittokokous teki henkilövalinnat yksimielisesti. (Kuva: Hannu Taavitsainen)

Jukka Halonen jatkaa puheenjohtajana Read More »

SSSL:n Mustemaalari-palkinto Tuomo Liljalle

SSSL:n liittokokouksen yhteydessä 21. marraskuuta julkistettiin Mustemaalari-palkinnon saaja. Tämä tunnustus merkittävästä journalistisesta elämäntyöstä jaetaan joka toinen vuosi.  Palkinnon sai Tuomo Lilja.

Valtiotieteiden opiskelija Tuomo Lilja (s. 1957) aloitti journalistin uransa Suomen Sosialidemokraatin kesätoimittajana 1981. Hän rekrytoitiin saman tien Paperiliittoon toimitussihteeriksi. Syksyllä 1983 hän palasi Suomen Sosialidemokraattiin, jossa toimi työmarkkinatoimittajana, taloustoimittajana, eduskuntatoimittajana ja Perjantai-Extran toimittajana.

Vuoden 1989 alusta Tuomo palasi takaisin ay-liikkeen palvelukseen, sillä kertaa pysyvästi. Hän aloitti VTY:n Valtimo-lehden päätoimittajana. Vuonna 1994 työura jatkui Kemianliitossa Reaktio-lehden päätoimittajana. Liiton nimi muuttui myöhemmin TEAM Teollisuusalojen ammattiliitoksi. Viimeinen palkka ennen eläköitymistä 2018 tuli Teollisuusliitosta, johon TEAM oli sulautunut yhdessä Metallin ja Puuliiton kanssa.

Tuomo Lilja teki siis liki 30 vuoden uran ay-lehtien päätoimittajana. Kirjoittamista hän ei suinkaan ole jättänyt, vaan hän tekee edelleen free-töitä. Lisäksi hän raportoi facen kautta tarkasti polkupyöräseikkailuistaan ympäri Euroopan. Fanit odottavat myös raporttia fillarimatkasta halki Japanin.

Mustamaalari-palkinto on jaettu Kansan Sivistysrahaston kautta vuodesta 2008. Ensimmäiseksi sen sai porilaisen Uusi Aika -lehden pitkäaikainen työmarkkinatoimittaja Pentti Välimaa. Sen jälkeen palkinto on myönnetty 2010 Puuliiton Särmä-lehden pitkäaikaiselle päätoimittajalle Annakati Mattilalle, vuonna 2012 Metalliliiton Ahjo-lehden päätoimittajalle Heikki Piskoselle, vuonna 2014 Yleisradiossa politiikan toimittajana elämäntyönsä tehneelle Hilppa Kimpanpäälle, vuonna 2016 Kansan Lehdessä, Turun Päivälehdessä ja Uutispäivä Demarissa toimittajana uurastaneelle Timo Vainiolle ja vuonna 2018 Yleisradion pitkäaikaiselle politiikan toimittajalle Pentti Lumpeelle.

 

SSSL:n Mustemaalari-palkinto Tuomo Liljalle Read More »

Liittokokouksen järjestelyt uusiksi

Suomen Sosialidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton sääntömääräinen liittokokous siirtyy vallitsevan koronatilanteen vuoksi järjestettäväksi hybridikokouksena Helsingissä. Kokous pidetään lauantaina 21. marraskuuta klo 13.00 alkaen YK-liiton tiloissa (Siltasaarenkatu 4, 7.krs). ´

Jäsenillä on mahdollisuus osallistua kokoukseen täysivaltaisesti myös etänä tai asiamiehen välityksellä. Yksityiskohtaiset menettelyohjeet lähetetään jokaiselle jäsenkirjeessä.

Liittokokouksen järjestelyt uusiksi Read More »

Pentti Lumme kunniajäseneksi

SSSL:n liittohallitus on nostanut Pentti Lumpeen kunniajäsenten joukkoon. Pentti Lumme teki pitkän päivätyön Yleisradion politiikan toimittajana. Hän sai elämäntyöstään liiton Mustemaalari-palkinnon vuonna 2018.

Liiton muut kunniajäsenet ovat Kauko Ainasoja, Terttu Levonperä, Annakati Mattila, Seppo Peltoniemi ja Marjatta Pöllänen.

Pentti Lumme kunniajäseneksi Read More »

SAK:n edustajisto hyväksyi SSSL:n sananvapausaloitteen

SAK:n edustajiston järjestäytymiskokous pidettiin 25. elokuuta Helsingissä. Kokous hyväksyi yksimielisesti SSSL:n esityksen työntekijän sananvapauden tilan selvittämisestä ja oikeuksien kehittämisestä.

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry teki SAK:n edustajiston järjestäytymiskokoukselle esityksen, että työntekijöiden sananvapauden tilaa selvitetään ja ryhdytään toimenpiteisiin sen parantamiseksi.

Kokouksessa tiistaina 25. elokuuta yksimielisesti hyväksytyssä esityksessä on kolme pääkohtaa: selvitetään työntekijöiden sananvapauden tila, valmistellaan toimenpiteitä, joilla sitä voidaan parantaa sekä lisätään luottamusmiesten ja työntekijöiden tietoja heidän sananvapauden piiriin kuuluvista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Esityksessä todetaan, että luottamusmiesten ja jopa tavallisten työntekijöiden sananvapautta on rajoitettu kyseenalaisilla tavoilla. Työnantaja on mm. edellyttänyt, että haastattelun antamiseen on saatava työnantajan lupa, tai haastattelu on tarkastutettava yrityksellä.

”Sananvapaudesta tältä osin ei ole kyse pelkästään epäkohtien julkituomisesta vaan paremmasta toistemme todellisuuden ymmärtämisestä. Julkisessa keskustelussa tulisi päästä esille enemmän erilaisten työntekijöiden kokemukset ja näkemykset”, todetaan aloitteessa.

Siinä muistutetaan myös, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kehitettäessä toimivan viestinnän tarve yrityksissä korostuu. Työntekijöiden sananvapauden käyttämiseen liittyy myös ministeriössä käynnistetty työ Euroopan unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta eli whistleblow -direktiivin täytäntöönpanosta. Tämän työn osalta on perustettu kaksi työryhmää, joissa molemmissa on edustus SAK:sta.

 Kokous päätti, että SAK tekee selvityksen työntekijöiden ja heidän edustajiensa sananvapauden tilasta esimerkiksi luottamusmiespaneelin avulla. Selvityksen perusteella valmistellaan ehdotukset jatkotoimiksi.

SAK:n edustajisto hyväksyi SSSL:n sananvapausaloitteen Read More »

Liiton foorumi sananvapaudesta

SSSL järjestää 8. syyskuuta foorumin “Vapaus sanoa – vastuu sanoa”. Tule kuulemaan ja keskustelemaan sananvapaudesta ja siihen kohdistuvista uhista, monipuolisen median edellytyksistä sekä median, journalistien ja yleisön asemasta. Keskustelua pohjustavat liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen ja toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoo.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitetusti.

Tilaisuuteen voi osallistua myös netin välityksellä. Etukäteinen ilmoittautuminen on pakollista.

Koronan vuoksi paikkoja tilaisuuteen saapujille on rajoitutusti, joten kannattaa ilmoittautua pikaisesti osoitteeseen [email protected]

Kerro viestissä tuletko paikalle vai osallistutko tilaisuuteen verkossa.

Lähetämme webinaarin osallistumislinkin sähköpostiisi ja vahvistamme, mahdutko paikalle.

Liiton foorumi sananvapaudesta Read More »

SSSL lahjoitti Journalistien tukirahastoon

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry lahjoittaa 1 000 euroa tämän vuoden alkupuolella perustettuun Journalistien tukirahastoon. Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön JOKESin yhteydessä toimiva rahasto auttaa avustuksin uhkailun, vainon ja muiden häirinnän muotojen kohteeksi joutuneita journalisteja.

SSSL:n mielestä se, että Journalistien tukirahaston kaltaista rahastoa tarvitaan, kertoo kahdestakin huolestuttavasta kehityssuunnasta yhteiskunnassamme.

On huolestuttavaa, että journalisti ylipäätään voi työnsä takia joutua toistuvan, pitkäaikaisen uhkailun, epäasiallisen painostuksen, häirinnän tai verkkovihan kohteeksi.

Samalla tavalla huolestuttavaa on, ett yhä useammin journalisti on itse vastuussa työturvallisuudestaan, koska työsuhteisia journalistisen työn tekijöitä on aina vähemmän. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöidensä työturvallisuudesta, mutta tätä velvollisuutta ei synny, kun mediayrityksissä työtä ostetaan juttu, kuvaus tai kuvitus kerrallaan.

Tilanne voi tehdä journalisteista aiempaa helpomman kohteen painostukselle. Jos journalistien on itseään tai läheisiään suojellakseen ryhdyttävä välttelemään sellaisten aiheiden käsittelyä, joiden tiedetään saavan häiriköijät liikkeelle, kansalaisten mahdollisuus saada tietoa ja erilaisia näkökulmia asioihin kapenee. Se on demokratian toimivuuden ja terveen yhteiskuntakehityksen kannalta vaarallista.

Mediakriittisyys on hyväksyttävää ja tarpeellista. Se, että juttu ei miellytä, ei oikeuta kuitenkaan ketään ryhtymään järjestelmälliseen henkilöön kohdistuvaan hyökkäykseen. Suomessa ei sellaista ole sitten 30-luvun harrastettu. Sen kaltaiselle toiminnalle on saatava loppu ja sen kohteeksi joutuneille tarjottava tukea.

Lisätietoja Journalistien tukirahastosta löydät täältä.

SSSL lahjoitti Journalistien tukirahastoon Read More »

SSSL:n ympäristöfoorumi: Työn ja luonnon liitto runsaudensarvi niin Suomelle kuin SDP:lle

Teksti: Tuomo Lilja
Kuvat: Henrik Kettunen

SSSL:n ilmastofoorumi on kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa https://aikamerkki.org/live/

Työn ja työllisyyden suhde luontoon ja ympäristöön oli yksi keskeisistä teemoista SSSL:n ympäristöfoorumissa, jonka sloganina oli Luonnollisesti SDP. Vahvimmin teemaa kehitteli työministeri Timo Harakka.

Hän kuvaili viime vuosikymmenteen ympäristöasetelmaa SDP:n vinkkelistä: Ympäristöministeriö perustettiin 36 vuotta sitten juuri SDP:n ponnistelujen tuloksen. Tuolloin puolue oli ajan hermolla, mutta sitten ote kirposi ja tiennäyttäjän roolin otti vihreä liike.

Nyt SDP:llä olisi mahdollisuus ottaa uudelleen johtava rooli ympäristöasioissa. Puolue on pohjimmiltaan työn liike ja sillä on erityisosaamista ja uskottavuutta työhön liittyvissä asioissa – nyt osaaminen on linkitettävä luontoon, ympäristöasioihin ja kestävään kehitykseen.

Harakan puheenvuoro oli voimakas vetoomus siihen, että Suomi suuntautuisi rohkeasti ekologiseen teollisuuteen. Hän jopa totesi, että ”ilmastonmuutosta vastaan taistellaan teollisuudella eikä kuluttajavalinnoilla”.

”Pyydän, ettei ympäristöväki nyrpistä nenäänsä epäsiisteille kaivoksille ja epäseksikkäille tehtaille vaan ymmärtäisi ilmastoteollisuuden suuret mahdollisuudet paitsi planeetan pelastamiseksi myös itsekkäästi kestävän talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi.”

Kiertotalous on Harakan mielestä Suomen suurin mahdollisuus ja teollinen tulevaisuus. Erityisesti ekologisessa akkuteollisuudessa ja akkujen kierrättämisessä Suomella olisi suuria näkymiä – Suomesta esim. löytyy kaikkia mineraaleja akkuteollisuuteen.

Hän huomautti laajemminkin, että globaali satsaus mm. sähkö-, vesi-, viemäri-, liikenne- ja tietoliikennejärjestelmiin tulee olemaan 2500 miljardin luokkaa siis 50 kertaa Suomen valtion budjetti. Pienikin siivu siitä toisi valtavasti työtä Suomen.

”On olemassa kohtalonside: luonnon suojelu takaa työllisyyden, samalla meidän työmme suojelee luonnon koko maailmassa”, Harakka linjasi.

Ahde: ”SDP saanut isoja lapaansyöttöjä”

Suomen ensimmäinen ympäristöministeri (vuosina 1983-1987) Matti Ahde tarkasteli ympäristökysymystä vieläkin laajemmasta kulmasta kuin Harakka. Ahde kiinnitti huomiota viime viikkojen kapitalismikeskusteluun, jossa tunnetut yritysjohtajat ja mm. johtava talouslehti Financial Times ovat vaatineet kapitalismin radikaalia muuttamista mm. siten, että henkilöstön, ympäristön ja koulutuksen tarpeet otettaisiin paremmin huomioon.

”Nuo puheenvuorot ovat isoja lapaansyöttöjä sosialidemokraateille. Niihin on pystyttävä vastaamaan. Ydinkysymys on, olemmeko markkinoiden edustajia kansaan päin vai kansan edustajia markkinoihin päin.

”Kapitalismi on ahneudessaan ympäristön suurin uhka ja siksi sitä on säädeltävä. Tässä sosialidemokratia on suurin globaali voima”, Ahde totesi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman alusti seminaarissa teemasta Itämeren tulevaisuus. Tilanne on hänen mielestään huono, Itämeren pelastaminen vaatii nopeita toimia ja tällä hetkellä vireillä olevat toimet ovat riittämättömiä.

”Vakavin uhka on rehevöityminen, jonka syynä ovat ravinnepäästöt siitä huolimatta että ne ovat puolittuneet.”

Lindtman kiinnitti erityistä huomiota kipsikäsittelyyn, joka olisi tehokas lääke Itämeren fosforiongelmaan. Fosforista 70 prosenttia tulee maataloudesta. Jos Suomen pellot saataisiin kipsikäsiteltyä, Itämeren fosforikuormitusta saataisiin vähennettyä 300 000 tonnilla.

Lindtman totesi, että kipsikäsittely on kuitenkin laastarointia, se tehoaa vain rajoitetun ajan, viisi vuotta. Tuo aika antaisi kuitenkin mahdollisuuden muuttaa viljelytapaa ja -rakennetta.

Apulaispormestari Nasima Razmyar kertoi Helsingin toimista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaupunki on ottanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on laadittu 150 toimenpiteen lista, jonka toteutumista kaupunkilaiset voivat seurata liki reaaliajassa nettisivuston kautta.

Razmyar kertoi, että työllä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi on laaja kaupunkilaisten tuki. Kyselyjen mukaan ilmastonmuutos on nimittäin kaupunkilaisten ylivoimainen ykköshuolenaihe.

 

SSSL:n ympäristöfoorumi: Työn ja luonnon liitto runsaudensarvi niin Suomelle kuin SDP:lle Read More »