Tietoa yhdistyksestä

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto on alansa edunvalvontajärjestöistä Suomen vanhin.

Liitto toimii lehdissä ja sähköisissä viestintävälineissä toimituksellisissa tehtävissä työskentelevien tai tiedotustoiminnan ja viestinnän palveluksessa vastaavanlaisissa tehtävissä toimivien sosialidemokraattiset periaatteet hyväksyvien yhdyssihteenä.

Liitto pyrkii vaikuttamaan viestintäpolitiikan sisältöön ja toimittajien edunvalvontaan ammattiyhdistyslehdissä, työväenlehtitaloissa ja ja muissa tiedotusvälineissä.

SSSL:n jäsen on myös SAK:n jäsen. Puolueista lähin yhteistyökumppani on SDP. Puoluejäsenyys ei ole ehto liittomme jäsenyydelle.

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN SANOMALEHTIMIESLIITTO SSSL RY

SÄÄNNÖT

Hyväksytty liittokokouksessa 10.11.2012/Patentti-ja rekisterihallituksen hyväksymät säännöt 17.12.2012 (rekisterinumero 22.609)

1. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry. Liiton kotipaikka on Helsinki.

2. Tarkoitus ja tehtävät

Liiton tarkoituksena on toimia viestintätehtävissä työskentelevien ja sosialidemokraattiset periaatteet hyväksyvien yhdyssiteenä. Liitto edistää laajaa julkisuutta ja monipuolista keskustelua yhteiskunnallisista asioista sananvapauden hengessä. Laajalla julkisuudella toteutetaan maamme kansanvaltaisuutta. Liitto haluaa tuoda esille palkansaajien näkökulmia. Liitto edistää jäsentensä etuja sekä tukee heidän ammatillista kehittymistään ja ammatti-identiteettiään.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi

  1. Harjoittaa sähköistä ja painettua julkaisutoimintaa
  2. Solmia jäsentensä edunvalvontaan tähtääviä sopimuksia työnantajien ja muiden tahojen kanssa
  3. Jakaa tunnustus- ja kunniamainintoja
  4. Omistaa ja ylläpitää jäsenilleen tarkoitettuja lomapaikkoja

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi

  1. Hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
  2. Vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä järjestää asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä

Liitto kuuluu jäsenenä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:hyn ja se voi liittyä jäseneksi kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin.

3. Liittymisehdot

Liiton jäseneksi voi hakea viestinnän tehtävissä toimiva henkilö, joka hyväksyy sosialidemokraattiset periaatteet. Liittohallitus hyväksyy ja erottaa liiton jäsenet. Jäseniltä edellytetään liiton sääntöjen ja päätöksien noudattamista sekä jäsenmaksujen maksamista.

4. Jäsenmaksut

Jäsen maksaa liittokokouksen määräämät jäsenmaksut suoraan liitolle. Jäsen voi antaa työnantajalle valtuutuksen niin, että jäsenmaksu peritään suoraan palkasta.

Jäsenmaksu on maksettava liittohallituksen määräämään eräpäivään mennessä. Ellei jäsenmaksua ole huomautuksista huolimatta maksettu vuoden kuluessa, liittohallitus katsoo jäsenen eronneeksi liitosta. Maksamalla kaikki jäsenmaksurästinsä jäsen saa jäsenoikeutensa takaisin.

Liittohallitus voi hakemuksesta vapauttaa liiton jäsenen jäsenmaksusta ansiotulojen puutteen, pienten eläketulojen tai muun erityisen painavan syyn perusteella joko määräajaksi tai pysyvästi.

Vanhojen sääntöjen perusteella myönnetyt vapaajäsenyydet jäävät muuttumattomina voimaan.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

5.  Eroaminen ja erottaminen

Jäsenen on liitosta erotessaan ilmoitettava siitä kirjallisesti liittohallitukselle.

Jäsen erotetaan liitosta, jos hän

  • tahallisesti rikkoo liiton sääntöjä tai kieltäytyy noudattamasta liittokokouksen tai liittohallituksen päätöksiä tai
  • on jäseneksi liittyessään antanut itsestään harhauttavia tai vääriä tietoja, joiden perusteella jäsenyys on hyväksytty.

Erotettavalle jäsenelle varataan oikeus antaa liittohallituksen määräämän ajan kuluessa kirjallinen selvitys erottamista koskevassa asiassa. Jäsenen erottamista koskeva päätös on tehtävä liittohallituksessa kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä.

6. Liiton hallitus ja toimihenkilöt

Varsinainen liittokokous valitsee liittohallituksen käyttämään toimeenpanovaltaa. Liittohallitus johtaa liiton toimintaa liittokokouspäätösten mukaisesti liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi.

Varsinainen liittokokous valitsee liiton puheenjohtajan, joka toimii myös liittohallituksen puheenjohtajana. Liittohallitukseen valitaan vähintään seitsemän (7) ja enintään kymmenen (10) varsinaista jäsentä. Lisäksi valitaan viisi (5) varajäsentä päätetyssä järjestyksessä.

Kun liittohallituksen jäsen on estynyt osallistumasta hallituksen kokoukseen, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.  Liittohallitus valitsee sihteerin ja taloudenhoitajan joko keskuudestaan tai liittohallituksen ulkopuolelta. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi saapuvilla on vähintään puolet hallituksen jäsenistä.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan työvaliokunnan. Liittohallitus voi asettaa myös jaostoja ja työryhmiä.

Liittohallituksen tehtävänä on johtaa liiton toimintaa näiden sääntöjen ja liittokokouspäätösten mukaisesti liiton tarkoitusperien saavuttamiseksi.

Liittohallitus:

  1. vastaa liiton toiminnasta, kehittämisestä ja liittokokouspäätösten toteuttamisesta
  2. hoitaa jäsenyys- ja jäsenmaksuasiat
  3. hoitaa liiton taloutta liiton edun mukaisella tavalla
  4. päättää omaisuuden ostamisesta, myymisestä ja panttauksesta sekä takausten antamisesta
  5. valmistelee liittokokousasiat ja päättää liittokokouksen koolle kutsumisesta
  6. laatii toiminta- ja tilikertomukset
  7. tekee liittokokoukselle esityksen seuraavan liittokokouskauden toiminta- ja taloussuunnitelmaksi.

Jos liittohallituksen jäsen siirtyy pois liiton jäsenyydestä, hänen on erottava liittohallituksen jäsenyydestä.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta.

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja tai liittohallituksen varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Liittohallitus voi määrätä yhden tai useamman liittohallituksen jäsenen tai liiton toimihenkilön kirjoittamaan liiton nimen yksin tai kaksi yhdessä.

Liittohallitus on vastuussa toiminnastaan liittokokoukselle.

7. Tilit ja niiden tarkastus

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen on oltava valmiina esitettäväksi toiminnantarkastajille huhtikuun loppuun mennessä.

Varat, joita ei tarvita liiton tavanomaiseen toimintaan, sijoitetaan varmalla ja tuottavalla tavalla niin, että ne ovat tarvittaessa liiton käytettävissä.

Tilintarkastuksen suorittavat liittokokouksen valitsemat toiminnantarkastajat, jotka antavat tarkastuksestaan kirjallisen lausunnon (varsinaiselle) liittokokoukselle kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

8. Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään joka toinen vuosi syksyllä viimeistään marraskuussa liittohallituksen määräämänä päivänä ja määräämässä paikassa.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittohallitus pitää sitä tarpeellisena tai jos liiton jäsenistä vähintään kolmasosa vaatii sitä erikseen ilmoitetun asian käsittelyä varten. Kokouksen ajan ja paikan päättää liittohallitus. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluttua vaatimuksen esittämisestä liittohallitukselle ja siinä voidaan päättää vain niistä asioista, joita varten se on kutsuttu koolle.

9. Kokouskutsut ja käsiteltävät asiat

Kutsu liittokokoukseen toimitetaan jäsenkirjeellä. Lisäksi kokouksesta ilmoitetaan valtakunnallisessa sanomalehdessä ja liiton verkkosivuilla.  Kutsu varsinaiseen liittokokoukseen on  toimitettava viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen kokousta ja ylimääräiseen liittokokoukseen vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetut liiton jäsenten tekemät esitykset on jätettävä liittohallitukselle vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta. Liittokokouksen esityslista on toimitettava jäsenten tietoon vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Varsinaisen liittokokouksen tehtävänä on:

  1. käsitellä seuraavan liittokokouskauden toiminta- ja taloussuunnitelma;
  2. käsitellä toimintakertomus ja tilinpäätös;
  3. päättää vastuuvapaudesta liittokokousta edeltäneen tilikauden tileistä;
  4. määrätä liiton jäsenmaksun suuruus;
  5. vahvistaa liitolle säännöt;
  6. käsitellä liittokokoukselle tehdyt esitykset;
  7. valita liittohallituksen puheenjohtaja, liittohallituksen muut jäsenet ja heidän varajäsenensä;
  8. valita kaksi varsinaista ja kaksi varatoiminnantarkastajaa;
  9. käsitellä muut kokouksen käsiteltäviksi hyväksytyt asiat.

Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Henkilövaalit toimitetaan suljetuin lipuin.

10. Lomapaikat

Jos liitto perustaa jäsenilleen 2. pykälässä mainittuja lomapaikkoja, liittohallituksen on laadittava niitä varten säännöt ja esitettävä ne liittokokouksen hyväksyttäviksi.

11. Sääntöjen muuttaminen

Liiton sääntöjä voidaan muuttaa liittokokouksessa, jos kokouskutsussa on ilmoitettu siitä ja äänestyksessä kolme neljäsosaa (¾) annetuista äänistä kannattaa muutosta.

12. Liiton purkaminen

Liiton purkamisesta on päätettävä samalla tavalla kuin sääntöjen muuttamisesta on 11. pykälässä määrätty. Jos liitto purkautuu, sen varat on käytettävä liiton tarkoituksen ja tehtävien mukaiseen toimintaan liittokokouksen määräämällä tavalla.

Voimanlähteenä WordPress. Suunnitellut WooThemes