SSSL:n tämänvuotisessa foorumissa Valkeakoskella pohdittiin, miten käy totuuden, kun tekoäly ja valeuutiset ohjaavat tiedonvälitystä. Katso videotallenne tästä huipputason keskustelusta (UPI:n johtaja Hiski Haukkala, kansanedustaja Timo Harakka ja HS:n säätiön yliasiamies Laura Saarikoski) napauttamalla alla olevaa kuvaa.
Miten käy totuuden – katso tallenne Valkeakosken foorumista Read More »
Suurten medioiden päätoimittajille maksetaan muhkeaa liksaa, koska heillä on harteillaan valtava vastuu, eikö vain?
Ei. Heille maksetaan muhkeaa liksaa siitä huolimatta, että heidän johtamiensa viestimien sisällöstä vastaavat aivan muut ihmiset, tarkemmin sanoen päätoimittajien alaiset. Tämä asiaintila on kirjattu sananvapauslakiin, jota tulkittiin hiljattain Helsingin Sanomia koskevassa ns. Viestikoekeskuksen tapauksessa.
Jokaisella säännöllisesti ilmestyvällä julkaisulla ja verkkojulkaisulla on lain mukaan oltava vastaava toimittaja, jonka tittelinä voi hyvin olla vaikkapa päätoimittaja. Vastaavalle toimittajalle on laissa asetettu tiukat kelpoisuusehdot: hänen on oltava 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka ei ole konkurssissa, ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Suomen eturivin medioiden päätoimittajat ovat kautta historian täyttäneet nämä vaatimukset liput liehuen.
Vastaavan toimittajan tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä sekä päättää julkaisun tai ohjelman sisällöstä. Oikeudellista vastuuta julkaisun sisällöstä hänellä ei kuitenkaan ole, ellei hän ole tahallaan tai huolimattomuudesta olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan niin, että tämä on ollut omiaan myötävaikuttamaan viestin sisältöön perustuvan rikoksen toteutumiseen.
***
Päätoimittajan rikosvastuu voi siis käytännössä perustua vain siihen, että hän on joko tahallaan tehnyt rikoksen tai karkeasti laiminlyönyt velvollisuuksiaan. Toimittajilla, kuvaajilla tai heidän esihenkilöillään tällaista vastuun rajoitusta ei laissa ole. Onkohan Journalistiliitto ollut lainkaan hereillä tätä säännöstä valmisteltaessa? Päätoimittajien yhdistys ainakin on ollut valppaana.
Viestikoekeskuksen jutussa hovioikeus tuomitsi heinäkuun alussa kaksi HS:n toimittajaa rangaistuksiin turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Päätekijänä pidetylle toimittajalle tuomittiin neljä kuukautta ehdollista vankeutta ja pienemmällä työpanoksella mukana olleelle journalistille sakkoja.
Syytettä ajanut apulaisvaltakunnansyyttäjä ei vaatinut rangaistusta silloiselle päätoimittajalle Kaius Niemelle, koska ei löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua. Niemi puolestaan myönsi olleensa julkaisupäätöksen tekoaikana työpaikallaan, mutta ei suostunut kertomaan, ketkä olivat päättäneet kyseisen jutun julkaisemisesta.
RISTO PAANANEN
Kirjoittaja on media-alalla toimiva yrittäjä.
Valtaa ilman vastuuta Read More »
SSSL:n jäsenet kokoontuvat tuttuun tapaan Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä järjestettävään keskustelufoorumiin. Lauantaina 26.7. klo 13.30 alkavassa tilaisuudessa keskustellaan totuudesta. Katoaako totuus politiikasta, voiko faktoihin tekoälyn aikakaudella enää luottaa?
Keskustelijoina lavalla ovat SDP:n kansanedustaja Timo Harakka, Helsingin Sanomain Säätiön yliasiamies Laura Saarikoski ja Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Hiski Haukkala.
Maksuttomaan foorumiin ilmoittautuneille jäsenilleen liitto tarjoaa Musarien päivärannekkeet ja ennen tilaisuuden alkua tervetuliaisjuoman. Ilmoittautumiset 13.7. mennessä liiton sähköpostiin ssslliitto@gmail.com
Valkeakoskella puhutaan totuudesta Read More »
SSSL:n jäsenmatkalaiset tutustuivat Narvan seutuun.
Itä-Viro on ihmeitä täynnä, lausahti yksi SSSL:n tämän kevään jäsenmatkalla mukana olleista, kun häneltä kysyttiin matkavaikutelmia. Totta onkin, että ohjema sisälsi monenlaisia kokemuksia ja elämyksiä.
Yhden päivän teemana oli Narvan historia. Päivä alkoi tutustumisella 350 vuotta vanhaan raatihuoneeseen, joka remontoitiin muutama vuosi sitten, ja jota käytetään nykyisin pääasiassa juhla- ja edustustiloina.
Tanskalaisia ei kaivattu
Pikakatsaus kaupungin sotaisaan historiaan saatiin Narvan linnoituksen museossa. Linnoituksen perustivat 1200-luvulla tanskalaiset. Seudulla asuneet virolaiset suhtautuivat tulokkaisiin kuitenkin niin vihamielisesti, että tanskalaiset myivät linnansa liiviläiselle ritarikunnalle. Vuosisatojen saatossa Narvajoen varrelle noussutta linnoitusta ovat hallinneet Ruotsi, Venäjä, Saksa ja Neuvostoliitto. Nyt se on toistamiseen Viron hallussa.
Porilaisten marssissa mainittu Narvassa tapahtunut verenvuodatus ei vastoin arvausta liity kolmikymmenvuotiseen sotaan, vaan Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n aikaiseen Pohjan sodan taisteluun vuonna 1700. Ruotsin joukoissa Pohjan sodassa oli noin kolmannes suomalaisia.
SSSL:n ryhmä vieraili Kreenholmin manufaktuurin alueella, joka on vastikään avattu myös yleisölle. Alue on surullinen muistomerkki Narvan teollisesta historiasta. Saksalainen tekstiilikauppias Ludwig Knoop perusti ensimmäisen tekstiilitehtaansa Narvajoen saarelle 1800-luvun puolivälissä. Sen jälkeen tuotantoa laajennettiin niin, että manufaktuuri käsitti noin 50 hehtaarin maa-alueen. Suurimmillaan Kreenholm oli neuvostoaikana, jolloin siihen kuului seitsemän tehdasta. Enimmillään Kreenholmilla siellä yli 11 000–12 000 työntekijää ja se tuotti 75 miljoonaa metriä kangasta vuodessa.
Kreenholm oli kukoistuksensa aikoina kuin kaupunki kaupungissa. Tuotantolaitoksella oli oma asuinalueensa, lastentarhansa, koulunsa, sairaalansa, kolme kirkkoa, leipomonsa, palokuntansa ja jopa vankila.
Nykyään Kreenholmin alueen asunnot ovat siirtyneet yksityisomistukseen ja ruotsalaisen kiinteistöfirman omistamat tehdasrakennukset seisovat tyhjillään. Suojelluille rakennuksille on suunniteltu monenlaista käyttöä, mutta investointeihin ei ole löytynyt rahaa.
Venäläiset valppaina
Kolmantena retkipäivänä lähdettiin laivamatkalle Narvajokea pitkin Narvasta Narva-Jõesuuhun. Sillä kohdattiin myös Venäjän rajavalvontavene. Runsaan tunnin jokimatkan jälkeen rantauduttiin Narva-Jõesuuhun, jonka hienohiekkaista yli seitsemän kilometrin pituista rantaa reunustaa mäntymetsä. Meren ja mäntymetsän yhdistelmän on uskottu edistävän erityisesti keuhkosairauksista kärsivien terveyttä, minkä vuoksi monet lomailivat Narva-Jõesuun kylpylöissä.
Kaupungissa on edelleen useita kylpylähotelleja ja myös yksityisiä huviloita. Konkreettisena muistona neuvostomenneisyydestä ovat raunioituneet lomakodit ja -parantolat, joissa esimerkiksi Leningradin alueen ansioituneet työläiset saivat nauttia monenlaisista kylpylähoidoista.
Narvassa on yksi Viron kuudesta Inkeri-talosta. Se toimii itäisen Viron suomalais-ugrilaisten yhdyssiteenä ja pyrkii säilyttämään ja edistämään näiden kansojen perinteitä. SSSL:n matkalaiset saivat maisteltavakseen vatjalaisten perinnejuomiin kuuluvaa maitohorsmateetä ja piirakoita. Vierailun kulttuuriannista vastasi Katja Kuznetsova, joka kertoi vatjalaisista kansallispuvuista ja kansantavoista, soitti säkkipilliä ja lauloi vatjaksi ja inkeriksi.
Yrityspuisto tuo toivoa huomisesta
Kohtla-Järvellä tavattiin kaupunginjohtaja Henri Kaselo, joka esitteli kaupunkiaan ja sen toimintaa. Palavan kiven kaivoksistaan tunnettu vajaan 35 000 asukkaan Kohtla-Järve on Viron viidenneksi suurin kaupunki, jonka asukkaista noin 20 prosenttia on vironkielisiä.
Kasilon mukaan Kohtla-Järven suurimpia ongelmia on 10-12 prosentin työttömyys, johon kuitenkin on tulossa helpotusta, sillä kaupunkiin on äskettäin valmistunut uusi yrityspuisto. Virossa on ensi lokakuussa paikallisvaalit, joissa Kasilo uskoo sosialidemokraattien menestyvän.
Jäsenmatkan toiseksi viimeinen tutustumiskohde oli Tulivee-museo. Se kertoo ajasta, jolloin salakuljetus kukoisti Viron ja Suomen välillä. Syynä siihen oli Suomessa vuosina 1919–32 vallinnut kieltolaki. Sen aikana virolaiset salakuljettivat miljoonia litroja alkoholia pohjoisten heimoveljien janoa sammuttamaan.
Viinaa uitettiin usein ns. torpedoissa, joista oli helppo päästä eroon upottamalla, jos ei onnistunut välttämään virkavaltaa. Torpedoissa kulki kevyesti satoja ja jopa tuhansia litroja viinaa. Pisimmässä takavarikoidussa torpedossa oli 10 litran kanistereita 960.
Palmsen kartanon lähelle avatun muinaistaidenäyttelyn työt tuovat viestiä 6 000 vuoden takaa ja avaavat tuon ajan ihmisten maailmankäsitystä. Teokset ovat kopioita Äänisjärven kalliopiirroksista, jotka itse asiassa ovat kivityökaluilla tehtyjä uurroksia. Vanhaan myymälärakennukseen pystytettyä näyttelyä esitteli professori Kadi Pajupuu.
Teksti ja kuvat
Annakati Mattila
Itä-Viro on ihmeitä täynnä Read More »
Jäsenmatkalaiset taidekartanossa Read More »
Seitsemän kymmenestä suomalaisesta ei halua hallituksen puuttuvan ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuteen. Tämä ilmenee Verianin tekemästä kyselystä.
Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden haluaa säilyttää 69 % ja työnantajaliittojen 59 % suomalaisista. Luvut ovat hyvin samanlaiset riippumatta siitä, kysytäänkö koko väestöltä vai pelkästään palkansaajilta. Leikkaushalua löytyy eniten kokoomuksen äänestäjistä, mutta sielläkin 38 % vastustaa ajatusta poistaa jäsenmaksun verovähennysoikeus ammattiliitoilta.
– Tulos kertoo, että verovähennysoikeudella on vankka tuki puoluekannasta tai koulutustasosta riippumatta. On outoa, että hallitus esittää tällaista leikkausta. Sen säästö valtiolle ei ole merkittävä eikä ehdotuksella ole edes hallituspuolueiden omissa riveissä ehdotonta kannatusta, sanoo SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.
Sekä maamme talous että työpaikat hyötyvät järjestäytyneistä ja ennustettavista työmarkkinoista. Siksi valtio on tukenut sekä työntekijöiden että työnantajien järjestäytymistä omiin edunvalvontajärjestöihinsä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on aiemmin laajasti koettu korkea järjestyminen koko maan eduksi. Vastausten perusteella ihmiset kokevat tämän edelleen tärkeäksi: 55 prosentin mielestä valtion tulisi tukea järjestäytymistä jäsenmaksujen verovähennysoikeudella.
– On vahva viesti suomalaisilta, että hallituksen suunnitelmat eivät saa kansalaisten tukea. Suomalaiset näkevät järjestäytyneiden työmarkkinoiden hyödyt sekä koko yhteiskunnan tasolla että omassa elämässään, Syvärinen toteaa.
Kyselyssä tuli tukea myös työehtosopimuksille. Lähes kahdeksan kymmenestä suomalaisesta (76 %) kokee itse hyötyneensä yleissitovasta työehtosopimusjärjestelmästä.
– Jopa johtavassa asemassa toimivat sekä yrittäjät kokevat järjestelmästä olevan itselleen enemmän hyötyä kuin haittaa. Näin kokee myös enemmistö kaikkien hallituspuolueiden kannattajista. Maan hallituksen toimet uhkaavat yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää. Ei rikota sellaista, mikä ei ole rikki, Syvärinen linjaa.
Kysely toteutettiin 12.-19.5.2025 ja aineisto koostuu 2073 vastauksesta. Kyselyn virhemarginaali on 2,2 % suuntaansa.
Suomalaiset kannattavat ay-maksujen vähennysoikeutta Read More »
SAK liittoineen järjestää vapunpäivänä tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Samalla kun juhlitaan kevättä, saapumalla paikalle voi myös ilmaista mielipiteensä Suomen ja maailman menosta.
Tästä linkistä löydät tietoa tilaisuuksista. Listaa päivitetään sitä mukaa kuin tietoja uusista tilaisuuksista saadaan.
Vappua juhlitaan ympäri Suomea Read More »
Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) työtaistelun uutisointi on käsitellyt lähinnä sitä, milloin ja ketkä ovat lakossa, ja riittääkö kaupoissa makkaraa, kaljaa, leipää ja muita peruselintarvikkeita. Myös kauppiaita ja asiakkaita on päässyt kertomaan huoliaan lakon vaikutuksista.
Harvemmin on kerrottu, miksi elintarvikeala lakkoilee. Hesarissa on muistaakseni viitattu työaikoihin ja yhdessä Ylen uutislähetyksessä liiton aktiivi (tai oliko heitä 2 tai 3?) pääsi lyhyesti kertomaan, mitä työnantajan vaatimukset heille merkitsevät. Kun taustoja ei ole avattu, niin lakon perussyyt jäivät jokseenkin epäselviksi. Heppoiseksi on jäänyt myös seuraamieni Uuden jutun ja Turun Sanomien anti näiltä osin. Parhaiten ovat mielestäni pärjänneet Demokraatti ja Kansan Uutiset. Niiden levikki, ja samalla vaikutus, on kuitenkin valitettavan vähäinen.
Kun jatkossa puhun mediasta, tarkoitan lähinnä Hesaria, Turun Sanomia ja Ylen uutisia. Olisin kaivannut niiltä selkeää tietoa siitä, miksi elintarviketyöläiset lakkoilevat. Siis journalistista juttua lakon syistä. Otsikko olisi voinut olla vaikka Miksi elintarviketyöntekijät ovat lakossa? Tietoa toki löytyy, esimerkiksi SEL:n sivuilta. Jos aihe kiinnostaa, niin Elintae-lehden pääkirjoituksesta https://www.selry.fi/blogi/puolustamme-tyoehtojamme/ on hyvä aloittaa. Jutusta löytyy linkkejä eteenpäin.
Työtaistelun perussyy on työnantajan vaatimus työehtosopimuksen heikennyksistä. Erityisesti se kohdistuu työaikoihin. Työnantaja haluaa lisää joustoja. Toteutuessaan vaatimukset laskisivat myös ansiota. Siis lisää joustoja ja pienempää palkkaa. Yhtään tähän viittaavaa otsikkoa en muista nähneeni.
Nyt media, kuten usein muulloinkin, raapaisee pintaa ja jättää ay-liikkeen näkemykset vähälle huomiolle. Koska asiat nyt kuitenkin ovat miten ovat, eikä voivottelu auta, niin jotain pitäisi tehdä. Katseeni tässä kääntyy ay-liikkeen suuntaan: ainakin SAK:n liittojen pitäisi omissa kanavissaan kertoa, miksi ja minkä puolesta naapuri tappelee. Ei olisi iso homma, eikä edes kustannuskysymys, kun matskua liitoissa joka tapauksessa tuotetaan. Päävastuun tästä laittaisin SAK:lle, jonka pitäisi tämä koordinoida ja sanoa riittävän painokkaasti, että näin myös tehdään.
Viestinnällistä yhteistyötä ay-liikkeen olisi aiheellista muutenkin kehittää.
Tässä ollaan oikeasti isojen asioiden äärellä. Asiaa voi ajatella esimerkiksi dominoteorian kautta. Yksi menetys johtaa toiseen jne. Tai sitten solidaarisuuden: on helpompi olla solidaarinen, jos tietää, mistä on kysymys. Ja onhan tieto valtaa.
ARTO JOKELA
arto.jokela@gmail.com
Suomen päättäjät ovat pian isojen kysymysten edessä, kun eduskunta joutuu ottamaan kantaa hallituksen esitykseen, jonka mukaan Suomi irtautuisi maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar tuli SSSL:n Liittolive-lähetykseen haastateltavaksi suoraan hallituksen tiedotustilaisuudesta. Hän kertoi alustavista ajatuksistaan isosta valinnasta, jonka vaakakupeissa painavat toisaalta sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys ja toisaalta Suomen ilmeiset turvallisuusedut.
Razmyar arvioi myös, millaisista lähtökohdista SDP ja sen kilpailijat lähtevät kunnallis- ja aluevaalien loppusuoralle.
Tallenne Liittolive-lähetyksestä on kokonaisuudessaan katsottavissa SSSL:n Facebook-ryhmän sivulla tai tämän linkin kautta:
https://www.facebook.com/jyrki.huovinen.7/videos/634157692784798/?idorvanity=121627451330482
Mitä tehdä maamiinoille? Read More »
Gallupit lupaavat SDP:lle voittoa pian pidettävissä kunnallis- ja aluevaaleissa. Demareille on soviteltu jopa pormestarin käätyjä Helsingissä. Mutta onko voiton juhliminen vielä ennenaikaista?
Tämä ja moni muu kiperä kysymys esitetään SDP:n varapuheenjohtajalle Nasima Razmyarille suorassa Liittolive-nettilähetyksessä Facebookissa tiistaina 1.4. klo 15.30.
Tenttaajina studiossa ovat Jukka Halonen ja Maarit Hirvensalo. Lähetystä pääsee seuraamaan SSSL:n Facebook-ryhmässä olevan linkin kautta.
Joko SDP:n vaalivoitto on varma? Nasima Razmyar SSSL:n tentissä Read More »