risto

Miten menee pää-äänenkannattajilla?

Onko Demokraatilla ja Kansan Uutisilla tulevaisuutta, vai ovatko ne jäämässä mediamullistusten jalkoihin? Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastasivat Demokraatin päätoimittaja Petri Korhonen ja Kansan Uutisten päätoimittaja Jussi Virkkunen SSSL:n keskustelutilaisuudessa Valkeakoskella.
Oliko ministeri Wille Rydmanin yksityisten viestien julkaiseminen HS:ssa oikein vai väärin? Entä onnistuuko SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin yrityksessään rajoittaa yksityiselämänsä julkisuutta? Katso alla olevalta videotallenteelta, mitä päätoimittajat vastasivat.

 

 

Miten menee pää-äänenkannattajilla? Read More »

Kääntyykö lehti?

Totisesti minä elän synkkää aikaa, tekisi mieleni riimitellä kuten Bertolt Brecht aikanaan, kun aamun aviisin saa luetuksi. Ilmasto- ja muut megaluokan kriisit puskevat läpi otsikoista oli kyse Euroopasta tai alueista paljon kauempana. Militarismi tunkee jonkinlaisella läpäisyperiaatteella ei vain valtioiden välisiin suhteisiin, vaan myös talouteen, sosiaalisiin suhteisiin, ihmisten asenteisiin ja kulttuuriin. Nationalismi poikii äärioikeistolaisille liikkeille lisää kannatusta siellä ja täällä.

Kotimaan kesää ovat leimanneet vahvasti perussuomalaisiin kytkeytyvät poliittiset kohut. On poikkeuksellista, että suomalaiset käyvät keskellä heinäkuun helteitä ja normaalisti uutisköyhää lomakautta voimallista keskustelua rasismista. Vähintään yhä harvinaista on, että Helsinkiin kokoontuu tällaisena aikana tuhansia ihmisiä mielenosoitukseen vaatimaan valtiovarainministerin eroa ja hallitukselta ryhtiä rasismin vastustamisessa.

Uusi lehti näyttää kääntyneen myös suomalaisessa journalismissa. Siinä missä kotimaisen valtamedian pääkirjoitukset ja johtavien kolumnistien tekstit ovat normaalisti melko ympäripyöreitä ”toisaalta, toisaalta” -kannanottoja, on nyt saatu lukea toinen toistaan selkeämpiä vaatimuksia rasismin kitkemisestä politiikasta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Uutis- ja ajankohtaistarjonnassa on perattu perussuomalaista ajattelutapaa ja etnonationalistista ideologiaa tiheällä kammalla jo viikkoja. Eivätkä medialle ole kelvanneet tai riittäneet myöskään perussuomalaisten tai hallituspuolueiden puheenjohtajien vakuuttelut hallituksen rasisminvastaisesta linjasta sen enempää kuin ministereiden puolihuolimattomat anteeksipyynnöt menneistä kirjoituksista.

Myös median itsekriittisyys rasistisen puheen ”hyssyttelyssä” on ollut näkyvää ja kuuluvaa. Esimerkiksi maahanmuuttoa ja siihen liittyviä ilmiöitä voidaan kritisoida, mutta kenenkään ihmisarvoa ei tule loukata, kuuluu nyt viesti. Ainakin minä odotan linjalle vielä jatkoa vaikkapa nettijulkaisujen kommenttipalstojen siivoamisella pahimmilta törkeyksiltä. Niistä olen minäkin ollut vuosien mittaan yhteydessä tuttuihin pää- ja muihin toimittajiin, mutta yleensä minulle on vain vastattu, että sananvapauden nimissä on minunkin siedettävä ”kaunistelematonta” kirjoittelua vai miten sitä rasismin kanssa kuhertelevaa kielenkäyttöä onkin nyt kuvailtu.

Penseä tai suorastaan kielteinen suhtautuminen jonkin parlamentaarisesti toimivan poliittisen liikkeen sanomaan ei ole puolueisiin sitoutumattomalle medialle aivan helppo rasti. Suitsiessaan ilmaisuja se on altis syytöksille poliittisesta ajojahdista, sensuroinnista ja toimimisesta sananvapautta vastaan. ”Kansan vihollinen” oli Trumpin Yhdysvalloissa hänen kannattajiensa mediaan lyömä leima. Kun suomalaisia keskustelupalstoja seuraa, on niidenkin kirjoituksissa hyvin usein sama kaiku silloin, kun kirjoittaja on tyytymätön oman puolueensa edustajien näkymiseen ja käsittelyyn median uutis- ja kommenttipalstoilla.

Vanhaa dialektiikan kaavaa noudattaen olemme nähneet varmaankin vasta teesin ja antiteesin median suhtautumisessa perussuomalaiseen retoriikkaan. ”Tasapuolisesta” kohtelusta on edetty ruotimaan tuon liikkeen piirteitä, joita emme voi suomalaisen yhteiskunnan arvopohjan ja lainsäädännön pohjalta hyväksyä. Mikäli meneillään olevan keskustelun synteesinä syntyy täällä asuvia ihmisiä reilusti, myötätuntoisesti ja säällisesti kohteleva tasavalta, jossa jokainen tuntee vastuunsa sanoistaan, olemme varmaan astuneet jonkinlaisen askeleen sivistyksen ja humanismin kivikkoisella polulla.

Reijo Hämäläinen

Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija
ja SSSL:n hallituksen jäsen. 

 

 

 

Kääntyykö lehti? Read More »

Valkeakoskella tavataan perjantaina 28.7.

SSSL:n jäsenet tapaavat perjantaina 28.7. Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumassa. Liitto maksaa tilaisuuteen osallistuvien jäsenten päivärannekkeet. Liiton sihteeri Mirva Wiik jakaa SSSL:n jäsenille tapahtumarannekkeita klo 13.30 alueen lipunmyyntipisteellä. Sieltä siirrytään liiton maksamille kesäisille drinkeille ennen varsinaisen tilaisuuden alkua. Mikäli olet tulossa, ilmoita saapumisestasi sähköpostilla [email protected].

Lisätietoa Musiikkitapahtumasta löytyy täältä: https://www.musarit.fi/

 

SSSL:n oma keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina klo 15-16 Jylhävaarassa, joka sijaitsee festivaalialueen kaikille avoimessa osassa. Tilaisuudessa puidaan työväenlehdistön nykytilannetta ja tulevaisuutta. Keskustelemassa ovat Demokraatin päätoimittaja Petri Korhonen ja Kansan Uutisten päätoimittaja Jussi Virkkunen.

Jos et pääse paikan päälle kuuntelemaan ja keskustelemaan, tilaisuutta voi seurata verkossa suorana lähetyksinä osoitteessa:

https://sssl.fi/vasemmistolehdet-valkeakoskella/

Kysyttävää? Laita viestiä p. 040 5131 889 / Mirva

Valkeakoskella tavataan perjantaina 28.7. Read More »

SDP:n puoluehallitus ei tue Viikko Pohjois-Karjalan viestintätuen korottamista

SDP:n puoluehallitus on käsitellyt ja julkaissut 30.6. lausuntonsa SDP:n tulevaisuuskanavalla Viikko Pohjois-Karjalan viestintätukea koskeviin aloitteisiin.

Puoluehallitus esittää puoluekokoukselle päätösesityksenä, että ”Puoluekokous ei yhdy aloitteisiin viestintätuen nostamisesta, mutta velvoittaa puoluehallituksen käymään keskustelun viestintätuen jatkosta osana laajempaa selvitystä viestintätukien käytöstä ja vaikutuksista.”

Puoluehallitus toteaa lausunnossaan, että se pitää Viikko Pohjois-Karjalan tilaajamäärää kunnioitettavana ja työtä alueellisen viestinnän sekä sosialidemokraattisen liikkeen eteen tärkeänä. Puoluehallitus kuitenkin perustelee lausuntoaan sillä, ettei sen mielestä tällä hetkellä ole tietoa, mitä tuleva hallitus tekee puoluetuille vuoden 2024 valtion tulo- ja menoarviossa.

– Mahdollinen leikkaus puoluetukeen heikentää mahdollisuuksia tukea enemmän puolueen medioita. Viikko Pohjois-Karjalalla on mahdollisuus hakea tukea myös Työväenlehdistön kannatusyhdistykseltä, puoluehallitus toteaa.

Puoluehallitus kuitenkin perustelee lausuntoaan sillä, ettei tällä hetkellä ole tietoa, mitä tuleva hallitus tekee puoluetuille vuoden 2024 valtion tulo- ja menoarviossa.

Aloitteen Viikko Pohjois-Karjalan viestintätuen korottamiseksi tekivät Lieksan Työväenyhdistys, Enon Sosialidemokraatit, Juuan Työväenyhdistys, Outokummun Sos.-dem. Työväenyhdistys, Nurmeksen Sosialidemokraatit, Heinäveden Työväenyhdistys, Joensuun Työväenyhdistys sekä Tohmajärven demarit. Kaikissa aloitteissa lehden rahoitusta esitettiin korotettavaksi nykyisestä 50 000 eurosta 100 000 euroon. Aloitteita perustellaan muun muassa media-alan murroksella sekä lehden painamisen ja jakelun kustannustason jyrkällä nousulla.

SDP saa valtiolta vuosittain puoluetukea runsaat 7 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä SDP jakaa puoluetuestaan viestintätukea pää-äänenkannattaja Demokraatille 800 000 euroa vuodessa ja pelkästään verkossa ilmestyvälle Arbetarbladetille 83 000 euroa vuosittain. Viikko Pohjois-Karjalan viestintätuki on ollut 50 000 euroa vuodessa. Lopullisen ratkaisun lehden viestintätuen korottamisesta tekevät SDP:n 500 puoluekokousedustajaa Jyväskylässä 1.–3.9.2023.

Arto Miettinen

Päätoimittaja, Viikko Pohjois-Karjala

SDP:n puoluehallitus ei tue Viikko Pohjois-Karjalan viestintätuen korottamista Read More »

Hallitusohjelmassa ei välittömiä uhkakuvia Yleisradiolle

Petteri Orpon (kok.) neljän puolueen hallituksen ohjelmassa käsitellään Yleisradion asemaa ja tulevaisuutta varsin yleisellä tasolla. SSSL.n puheenjohtaja näkee ohjelmassa kuitenkin perussuomalaisten selvän puumerkin.

Hallitusohjelmassa on kuitenkin viitteitä siihen, että kokoomuksen ja etenkin perussuomalaisten omissa oppositiokauden varjobudjeteissaan esittämät rajut leikkaukset Ylen rahoitukseen ovat edelleen mukana työkalupakissa. Perussuomalaiset halusi varjobudjetissaan leikata Ylen 500 miljoonan euron kokonaismenoista 144 miljoonaa euroa ja kokoomus 125 miljoonaa.

Perussuomalaiset vaati varjobudjetissaan julkisuuslain soveltamisalan laajentamista niin, että Yleisradio joutuisi avaamaan tarkemmin, miten rahaa käytetään erilaisiin ohjelmatyyppeihin. Vaatimuksen ilmeisenä tarkoituksena on ollut avata puolueille mahdollisuus puuttua suoraan Ylen ohjelmatuotantoon. Tämä vaatimus Ylen rahankäytön julkisuudesta on päätynyt myös Orpon hallituksen ohjelmaan: “Yleis­radio näyttää avoimuudessa ja tehokkaassa rahankäytössä esimerkkiä“, hallituspuolueet lupaavat.

Hallitusohjelmassa otetaan myös kantaa Ylen asemaan riippumattomana tiedon tuottajana. Ohjelman mukaan “Yleisradion riippumattomuutta ja toimituksellista puolueettomuutta vahvistetaan.” Miten hallituspuolueet aikovat vahvistaa riippumattoman viestintäyrityksen toimituksellista puolueettomuutta, ei käy hallitusohjelmasta ilmi.

Uusi hallitus aikoo perustaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Yleisradion rahoitusta, suhdetta kaupalliseen mediaan ja Yle-lain muutostarpeita sekä tarkkarajaistamaan Ylen tehtäviä. Työryhmän on annettava raporttinsa kevätistuntokauden 2024 loppuun mennessä.

“Persujen vainoharhaa”

SSSL:n puheenjohtaja Jukka Halonen näkee hallitusohjelman muotoiluissa perussuomalaisten vahvan kädenjäljen.

“Perussuomalaiseen ideologiaan kuuluu, että vapaa ja riippumaton media on aina väärässä. Persuissa elää vainoharhainen käsitys, että Yleisradio on muiden medioiden tapaan vihervassareiden käsissä. On mielenkiintoista nähdä, miten hallitusohjelman kirjausta tullaan käytännössä toteuttamaan”, Halonen sanoo.

“Täytyy vain luottaa muihin hallituspuolueisiin, että ne pitävät persujen meuhkaamisen aisoissa. Näinä aikoina oikea ja luotettava tieto on entistäkin tärkeämpää, ja sen välittäjänä Yleisradiolla on aina ollut merkittävä tehtävä. Tätä periaatetta ei tule muuttaa, eikä Yleisradion toimintaan tule koskea”, Halonen painottaa.

Risto Paananen / Websteri Media

Kuva AlexAntropov86 / Pixabay

Hallitusohjelmassa ei välittömiä uhkakuvia Yleisradiolle Read More »

Jäsenmatka: Ritarilinnaa tutkimassa

Tämän päivän kierroksen aluksi pysähdyttiin Helmen vanhan ritarilinnan raunioiden tuntumassa. Aikoinaan alueella sijaitsi myös kartano, josta jäljellä vain kaunis puisto. Sen laidalla pitää vahtia suurikokoinen puupatsas. Sen esikuvana on ollut kansallispukuinen Mulgimaan nainen. Puiston laidasta löytyy myös penkki, joka on nimetty Helmestä kotoisin olleelle kirjailija Hella Vuolijoelle.

 

Metsäveljen talon isäntä Meelis Mõttus kertoi matkalaisille metsäveljien historiasta.

 

Mulgimaan naista esittävä
patsas pitää vahtia.

 

Matka jatkui pienen Valka-poikkeaman kautta aivan Latvian rajan tuntumaan Vastse-Roosaan ja Metsäveljen taloon. Talon isäntä Meelis Mõttus kertoi metsäveljien historiasta ja kohtaloista. Meelis Mõttus perusti talon vuonna 1999. Sen mahdollisti Australiassa asuneen Max-sedän perintö. Siitä pitäen taloa ja sen palveluja on kehitetty ja metsäveljien bunkkereita on entisöity. Muutamissa niistä voi käydä henkilökohtaisesti kokeilemassa, miltä metsäveljen elämä tuntuu. Metsäveljien elämä oli vaarallista ja vaikeaa, mutta niin oli myös heidän perheidensä, jotka joutuivat elämään jatkuvassa pelossa ja vaarassa. Meelis Mõttus esitteli vanhan talon aittaan tehtyjä piilopaikkoja ja tutustutti vierailijat myös metsäveljien lauluihin.
Kolmannen matkapäivän viimeinen kohde oli Sangasten kartano, jonka kuuluisin asukas lienee ollut ruiskreiviksi kutsuttu Friedrich Georg Magnus von Berg. Hän edisti monin tavoin Viron maataloutta ja jalosti myös ruislaadun, joka menestyy viileässä ilmanalassa.

Jäsenmatka: Ritarilinnaa tutkimassa Read More »

Jäsenmatka: Arkkitehtuuria ja luonnontiedettä

Tänään SSSL:n jäsenmatkalla oli vuorossa Latvia-päivä. Päivä alkoi vierailulla Stamerienan linnamaisessa kartanossa, joka valmistui vuonna 1908. Kartanossa on satakunta huonetta, useita parvekkeita ja ulokkeita ja sitä ympäröi vehreä puisto. 1900-luvun alussa rakennettu kartanon päärakennus lukuisine torneineen on kuin suoraan prinsessasadusta. 1920- ja 1930-luvulla siellä eli linnanrouvana Alexandra von Wolff. Hänen toinen aviomiehensä oli italialainen kirjailija Giuseppe Tomasi di Lampedusa, joka on kirjoittanut teoksen Tiikerikissa. Mielenkiintoista oli, että kartanossa asui samaan aikaan myös Alexandran ensimmäinen aviomies. Onneksi rakennuksessa on niin paljon huoneita, etteivät asukkaat osuneet välttämättä samaan tilaan viikkokausiin. Nykyisin kartano on kunnan omistama ja se toimii näyttely- ja kulttuuritapahtumien ja juhlien näyttämönä. Jani Uhlenius viihdytti retkeläisiä pianosooloillaan.

 

Jani Uhlenius viihdytti
matkakumppaneitaan musiikilla.

 

Seuraavana vuorossa oli matka Stamerienasta Aluksneen pitkin kapearaiteista rautatietä. Retkeläisillä oli käytössään oma vaunu, jossa Raitis-niminen tarjoilijamme tarjoili silava- ja silakkavoileipiä ja kyytipojaksi paikallista pontikkaa ja kahvia.
Aluksnen luonnontieteellinen museo on yksityisen perheen pyörittämä yritys. Sen vetonaula on mineraaleja esittelevä näyttely, jossa on laaja, eri puolilta maailmaa koottu kivinäyttely. Museon omistaja saa kivet hehkumaan kaikissa sateenkaaren väreissä fluorisoivan valon avulla.
Aluksnen evankelisluterilainen kirkko on peräisin 1700-luvun loppupuolelta. Sen rakennuttaja oli baltiansaksalainen paroni Otto Hermann von Vietinghoff ja se on arkkitehtuuriltaan yksi Latvian kauneimmista kirkoista.

 

 

Junamatkan aikana nautittiin voileipiä
ja paikallista pontikkaa.

Jäsenmatka: Arkkitehtuuria ja luonnontiedettä Read More »

Linnaromantiikkaa Etelä-Virossa

SSSL:n jäsenmatkalaisten kotipesänä Virossa toimii graniittilinna, joka tuo mieleen Imatran Valtionhotellin.
Taageperan kartanossa, joka on tällä kertaa SSSL:n jäsenmatkalaisten ”kotipesä”, on jotakin samaa kuin Imatran Valtionhotellissa. Se ei ole ihme, sillä ne ovat saman aikakauden tuotetta. Valtionhotelli valmistui vuonna 1903, Taageperan päärakennus muutama vuosi myöhemmin.
Nykyisen, linnaksikin kutsutun päärakennuksen rakennuttaja oli baltiansaksalainen Bernhard von Stryk, joka halusi tulipalossa tuhoutuneen puurakenteisen kartanon tilalle jykevän graniittilinnan. Hänen poikansa Percy von Stryk muutti Saksaan jo ennen Viron suurta maareformia, jonka toteutus alkoi vuonna 1919.
Viron vapaussodan jälkeen kartanon päärakennukseen perustettiin keuhkotautiparantola. 1920-luvulla parantola
sai uudet tilat puisesta sivurakennuksesta. Se tuhoutui kuitenkin tulipalossa vuonna 1937 ja sen tilalle alettiin rakentaa uutta taloa vuonna 1939. Sota keskeytti rakennustyöt, jotka valmistuivat vasta vuonna 1947.
Nykyisin niin päärakennuksessa kuin Puistotaloksi nimetyssä sivurakennuksessakin toimii hotelli. Se on nimetty Taageperan saksankielisen nimen mukaan Wagenkülliksi.
Tänään SSSL:n ryhmän ohjelmassa on Latvia-päivä.
Annakati Mattila

Linnaromantiikkaa Etelä-Virossa Read More »

Jäsenmatkan kuulumisia: Säkkipillin soitantaa

SSSL:n tämän kesän jäsenmatka suuntautuu Viroon ja Latviaan. Tässä Risto Kolasen raportti ensimmäisen matkapäivän tapahtumista.
Risto Kolanen:
Lähdin kotoa klo 07.30, jotta ehdin matkaporukkaan Tallinnan lautalle, Eckerön Finlandiaan. Buffet-aamiainen ja sitten kuuden tunnin ajo läpi keskisen Viron, viime vuoden Viljandin ja Mulgin maisemien.
Joimme kahvit ja piirakat Musta Taku (ori) Tallissa. Aika uuvuttava matka, joka palkitsi sähköpillitaloon Riidajalla.
Eläkkeellä oleva insinööriAnts Tauli esitteli tekemiään erilaisia soittimia. Hän antoi ensin näytteen säkkipillistään, jota tuli tukemaan kolme lasta. Heiditä tytär on taitava laulaja, jolle on tehty käsin poljettavana säkkipilli, jotta suu on vapaa laululle. (2. Kuva.)
Tauli vaihtoi hanuriin, jolla hän soitti venäläisen Taikayön, johon puolet porukasta yhtyi laulamalla. Välillä tuli Vain sinule. Sitten kuulimme ja lauloimme Kulkurin valssia ja Säkkijärven polkka.
Koska matkassa on myös musiikin maestro Jani Uhlenius, miehiä yllytettiin yhteissoittoon hanurilla. Poika toi toisen Janille. Pian ilmoille kaikui heidän yhteissoittonsa.
Jani sanoi lopuksi meille, että Sielius-Akatemian haitariopissa heille kerrottiin, ettei soitto ole palkitsevaa. Siitä saa vain kipua alaselkään.
Lennokkeja joka lähtöön
Konsertin ja kahvituksen jälkeen menimme katsomaan vielä monialaisen Ants Taulin isoon lennokkityöpajaan. Hän on tehnyt vain omaksi huvikseen sekä moottorilla käyviä lennokkeja että riippuliitimiä, jotka pitää saada ilmaan korkeammalta paikalta. Kertaakaan mies ei ole pudonnut maahan harrastuksestaan.
Pääsimme kello kuudeksi majapaikkaamme, Taageperän kartanoon, Wagenkull-hotelliin, jossa alkaa kohta illallinen. Se on toiminut mm. keuhkoparantolana.

 

Musta Täku Tall -kahvila. Kuva: Annakati Mattila.

Jäsenmatkan kuulumisia: Säkkipillin soitantaa Read More »