Ajankohtaista

SAK liittoineen järjestää vapunpäivänä tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Samalla kun juhlitaan kevättä, saapumalla paikalle voi myös ilmaista mielipiteensä Suomen ja maailman menosta.

Tästä linkistä löydät tietoa tilaisuuksista. Listaa päivitetään sitä mukaa kuin tietoja uusista tilaisuuksista saadaan.

Suomen päättäjät ovat pian isojen kysymysten edessä, kun eduskunta joutuu ottamaan kantaa hallituksen esitykseen, jonka mukaan Suomi irtautuisi maamiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar tuli SSSL:n Liittolive-lähetykseen haastateltavaksi suoraan hallituksen tiedotustilaisuudesta. Hän kertoi alustavista ajatuksistaan isosta valinnasta, jonka vaakakupeissa painavat toisaalta sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys ja toisaalta Suomen ilmeiset turvallisuusedut.

Razmyar arvioi myös, millaisista lähtökohdista SDP ja sen kilpailijat lähtevät kunnallis- ja aluevaalien loppusuoralle.

Tallenne Liittolive-lähetyksestä on kokonaisuudessaan katsottavissa SSSL:n Facebook-ryhmän sivulla tai tämän linkin kautta:

https://www.facebook.com/jyrki.huovinen.7/videos/634157692784798/?idorvanity=121627451330482

 

Lähes 2 200 Yleisradion ammattilaista edustava Ylen ohjelmatyöntekijät ry (YOT) arvostelee kovin sanoin Ylen johdon toimintaa yrityksen muutosneuvotteluiden jälkeen. Yhtiön rahoitukseen tulossa olevat tiukennukset johtavat henkilöstömäärän vähentämiseen sekä muutoksiin Ylen strategiassa.

YOT:n vuosikokouksen kannanotto on otsikoitu ”Valheet ovat ilmaisia, uutisten teko maksaa!”

YOT on huolissaan demokratian säilymisestä, tasa-arvosta sekä kaikkien kansalaisten mielipiteiden kuulumisesta Ylen ohjelmissa.

”Yhtiö, jonka arvoihin on aina kuulunut ihmisten arvostaminen, ei toimi nyt arvojensa mukaisesti,” vuosikokouksen julkilausumassa kritisoidaan.

YOT huomauttaa, että kansalaiset maksavat Yle-veroa kaikkialla Suomessa, mutta jatkossa he eivät tule saamaan samantasoista palvelua maakunnissa.

”Toimitusten kutistaminen johdon suunnittelemalla tavalla on tekemässä mahdottomaksi yhteiskunnallisten asioiden seuraamisen maakunnissa vastoin parlamentaarisen työryhmän tahtoa,” yhdistys arvioi.

YOT ei myöskään pidä tavasta, jolla Yle aikoo keskittyä digitaalisiin palveluihin. Yhdistys arvioi, että valittu strategia uhkaa jättää suuren joukon kansalaisia Ylen sisältötarjonnan ulkopuolelle.

”Kaikilla ei ole pääsyä saati kykyä käyttää pelkästään verkossa julkaistavaa sisältöä. Lisäksi maakunnallisten radiolähetysten alasajo heikentää huoltovarmuutta,” YOT arvioi.

Saat SSSL:n vuoden 2025 jäsenmaksulaskun postissa aivan näinä päivinä Mustemaalari-vuosijulkaisun välissä. Jäsenmaksun maksettuasi olet oikeutettu vuositarralla (kirjeen mukana) varustettuun liiton lehtimieskorttiin sekä monenlaisiin alennuksiin. Lisätietoja SSSL:n jäseneduista tästä linkistä

Jäsenmaksu vuodelta 2025 on 40 euroa. Liiton vapaajäsenten ei jäsenmaksua tietenkään tarvitse maksaa, mutta he voivat halutessaan tukea liiton toimintaa maksamalla vapaaehtoisen tukimaksun samalle tilille.

 SASK eli Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus hakee jälleen uusia lähettiläitä toimimaan työntekijöiden oikeuksien puolesta. Haku on auki helmikuun loppuun saakka.

Uusien SASK-lähettiläiden tehtävänä on tehdä työntekijöiden oikeuksia ja SASKin työtä tunnetuksi Suomessa. He osallistuvat viestintään ja vaikuttamistyöhön globaalien työelämän ihmisoikeuksien puolesta.

Lähettiläät voivat halutessaan toimia neljässä verkostossa, jotka keskittyvät kampanjointiin, vaikuttamistoimintaan, viestintään ja feissaustyöhön. Verkostojen ulkopuolella kukin lähettiläs voi näitä teemoja esillä omassa yhteisössään, esimerkiksi liittonsa ammattiosastossa tai paikallisyhdistyksessä, tai järjestää vaikkapa lähettilästreffejä omalla paikkakunnallaan.

Seuraava koulutus huhtikuussa

Seuraavan kerran lähettiläitä koulutetaan Hotelli Helkassa Helsingissä 12.–13. huhtikuuta. Haku on käynnissä 28. helmikuuta asti.

Kouluttajina toimivat SASKin asiantuntijat sekä mahdollisesti vierailevat puhujat Suomesta ja SASKin hankemaista. Koulutus pidetään pääsääntöisesti suomeksi.

Koulutus on osallistujille maksuton. Se sisältää ohjelman ja ruokailut. Ohjelmaan kuuluu luento-osuuksia, keskusteluja, työpajoja sekä verkostoitumista muiden osallistujien kanssa.

Kauempaa tuleville korvataan myös majoitus ja matkakulut julkisten kulkuneuvojen hintojen mukaisesti (juna, bussi).

Lisäksi lähettiläät voivat osallistua SASKin jatkokoulutuksiin ja hakea mukaan opintomatkalle. Matka on ainutlaatuinen tilaisuus päästä tutustumaan SASKin kohdemaan yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Opintomatkoja järjestetään lähes vuosittain.

SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö, jonka tavoitteena on taata ihmisarvoinen työelämä ja elämiseen riittävä palkka kaikille myös kehittyvissä maissa. Käytännössä SASK toimii maailmalla yli 30 kehitysyhteistyöhankkeen kautta. Suomalaiset ammattiliitot tukevat SASKin työtä, ja pääosa rahoituksesta tulee Suomen kehitysyhteistyövaroista.

Tutustu SASKin lähettilästoimintaan ja hae rohkeasti mukaan! Maailmaa muutetaan yhdessä.

 

Narva on viime aikoina esiintynyt suomalaissakin otsikoissa melko tiuhaan tahtiin. Valtaosa sen asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää, eivätkä monet venäjänkielisistä halua vieläkään hyväksyä sitä, että Viro itsenäistyi uudelleen kolmekymmentä vuotta sitten.

Narvalla on myös sotaisa historia. Milloin sen ovat valloittaneet ruotsalaiset, milloin venäläiset, milloin taas saksalaiset. Kävivätpä – ainakin Porilaisten marssin mukaan – siellä vertaan vuodattamassa myös suomalaiset taistelijat.

Tämä historiallinen Viron ja Venäjän rajakaupunki on kohteena SSSL:n ensi kesän jäsenmatkalla. Nelipäiväiselle jäsenmatkalle lähdetään keskiviikkona 11.6. ja siltä palataan lauantaina 14.6. Matkalla tutustutaan niin Narvan historiaan kuin nykypäiväänkin museokäyntien, kiertoajelujen ja paikallisten tapaamisten aikana.

Tarkemmat tiedot matkaohjelmasta ja matkan hinnasta sekä ilmoittautumisohjeet kerrotaan jäsenkirjeessä.

SSSL:n perinteisen Mustemaalari-palkinnon sai tällä kertaa Jouko Hovi. Hän on tullut media-alalla tunnetuksi UP-Uutispalvelun päätoimittajana ja toimitusjohtajana. Sitä ennen hän työskenteli mm. taloustoimittajana Demarissa.

Jouko Hovi aloitti journalistin uransa Työväen Sanomalehtien Tietotoimistossa (TST) vuonna 1975. Pian sen jälkeen hän siirtyi Suomen Sosialidemokraattiin (Demari), jossa hän työskenteli mm. taloustoimittajana.

Vuonna 1988 Hovi pestattiin UP-Uutispalveluun, ensin erikoistoimittajaksi ja sittemmin toimitusjohtajaksi ja päätoimittajaksi. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 2011.

Palkinto luovutettiin SSSL:n liittokokouksessa, joka pidettiin 23.11. Helsingissä. Kahden vuoden välein järjestettävä liittokokous hyväksyi liiton toiminta- ja tilikertomuksen sekä seuraavien kahden vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Halonen jatkaa puheenjohtajana

Liiton puheenjohtajana jatkaa seuraavan kaksivuotiskauden Jukka Halonen, joka kiitospuheessaan linjasi tämän kauden olevan hänen viimeisensä.

Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Maarit Hirvensalo, Veera Hämäläinen, Auli Kivenmaa, Helena Laukko, Risto Paananen ja Leila Vasama.

Uusi hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan varapuheenjohtajaksi Leila Vasaman.

Norjassa törkeästä alipalkkauksesta voi saada jopa kuuden vuoden vankeustuomion. Suomessa alipalkkauksen kriminalisoimisesta tehty kansalaisaloite on kerännyt vasta puolet tarvittavista allekirjoituksista.

Palkkavarkaudella tarkoitetaan alipalkkausta, eli tilannetta, jossa työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa vähemmän kuin työehtosopimuksen perusteella pitäisi maksaa. Suomessa alipalkkausta ei ole kriminalisoitu. Toisin on esimerkiksi Norjassa, missä alipalkkaus kriminalisoitiin vuoden 2022 alussa. Siellä törkeästä alipalkkauksesta voidaan tuomita sakko tai vankeutta korkeintaan kuudeksi vuodeksi.

Suomessa palkkavarkauden kriminalisointiin tähtäävä kansalaisaloite on saanut heikosti tuulta purjeisiinsa. Marraskuun alussa aloitteella oli vasta noin puolet tarvittavista allekirjoittajista.  Jotta kansalaisaloite tulisi eduskunnan käsittelyyn ja sitä kautta voisi päätyä laiksi, pitää sillä olla vähintään 50 000 allekirjoittajaa.

Kansalaisaloitteen vastuuhenkilöitä ovat SDP:n puoluehallituksen jäsen ja ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja Dimitri Qvistus, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala ja SDP:n entinen puheenjohtaja Antti Rinne.

Tutustua aloitteeseen ja allekirjoita se täällä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13689

Arto Jokela

Kuva: pexels.com

Yritysvastuulaki tulossa myös Suomeen

Suomalaisten yritysten täytyy hoitaa arvoketjujensa vastuullisuus kuntoon jo senkin vuoksi, että keskieurooppalaiset yritysasiakkaat haluavat sitä. Samaa peräänkuuluttavat monet kansalaisjärjestöt, ammattiliitot, liikkeenjohdon konsulttiyritykset ja sittemmin Euroopan parlamentti.

Esimerkiksi vaatealalla työelämän oikeuksien ja ympäristönsuojelun edistämistä vaikeuttaa se, että brändiyritykset ostavat vaatteet valmistajayrityksiltä. Kauppaa käydään siis itsenäisten yritysten välillä, muistuttaa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK.

Se ei kuitenkaan ole syy unohtaa ympäristöasioita ja työoikeuksien edistämistä. Euroopan parlamentin keväinen päätös yritysvastuuseen velvoittavasta direktiivistä sinetöi vastuun. Tämän niin sanotun yritysten huolellisuusdirektiivin myötä yritysvastuu ei ole enää vapaaehtoista, vaan jatkossa tuotteiden vastuullisuutta valvovat viranomaiset sakkojen uhalla. EU-mailla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.