SSSL:n ensi kesän jäsenmatkalla perehdytään Länsi-Viron ruotsalaisalueisiin. Nelipäiväisellä matkalla retkeillään Haapsalun seudulla ja rantaudutaan yhdeksi päiväksi kaupungin edustalla sijaitsevalle Vormsin saarelle. Ennen toista maailmansotaa enemmistö sen asukkaista oli ruotsinkielisiä. Suurin osa heistä kuitenkin pakeni neuvostomiehitystä Ruotsiin niin, ettei saarelta löydy enää ruotsia äidinkielenään puhuvia.
Matkalle lähdetään keskiviikkoaamuna 10.6.2026 Helsingin Länsisatamasta, jonne palataan lauantai-iltana 13.6.2026. SSSL:n tukikohtana toimii pieni länsivirolainen Haapsalun kaupunki, josta tehdään retkiä eri puolille Läänemaata. Matkan aluksi vieraillaan Rannarootsi-museossa, joka esittelee vironruotsalaisten tuhatvuotista asutusta ja sen kulttuuriperintöä. Haapsalun kaupungissa tutustutaan myös sen tunnetuimpaan nähtävyyteen eli piispanlinnaan ja sen yhteydessä toimivaan museoon sekä Haapsalun tuomiokirkkoon.
Yksi päivä käytetään kiertelyyn Vormsin saarella. Saarikierroksen aikana pysähdytään Hullon kyläkeskuksessa, 1300-luvulta peräisin olevassa kirkossa, Saxbyn majakalla ja maatilamuseossa. Museoon on järjestetty pieni konsertti, jossa kuullaan talharpan eli hiiukanteleen soittoa ja vanhoja ruotsinkielisiä kansanlauluja.
Matka suuntautuu myös mantereella Haapsalun pohjoispuolella sijatsevaan Noarootsiin, jossa tutustutaan mm. Viron ainoaan ruotsinkieliseen lukioon.
Paluumatkalle lähdetään Paldiskin kautta. Se oli neuvostovuosina suljettu kaupunki sukellusvenetukikohtansa vuoksi. Kaupunkikierroksen lisäksi nähdään Pakrin niemimaa, jonka kalkkikiviset rantatörmät kohoavat jopa 31 metrin korkeuteen, ja pysähdytään kuvanveistäjä Amandus Adamsonin ateljeemuseossa.
Matkalla Tallinnan satamaan käydään vielä katsomassa Keilajoen vesiputoukset ja joen lähistölle rakennettu Keila-Joan linnamainen kartanorakennus puistoineen.
Matka on tarkoitettu SSSL:n jäsenille seuralaisineen ja sille on varattu 30 paikkaa. Ilmoittautumisohjeet ja matkan maksutiedot on lähetetty jäsenkirjeessä.
SSSL:n hallitus on päättänyt käynnistää liiton pian 120-vuotista historiaa käsittelevän akateemisen tutkimushankkeen. Tutkimuksen tulokset julkaistaan kirjana vuonna 2027, jolloin SSSL täyttää 120 vuotta. Teos kattaa siis liiton toimintavuodet 1907–2027.
Tutkimushankkeen toteuttajaksi on valittu Turun yliopiston poliittisen historian dosentti, valt. tri Olli Kleemola. Kleemolan tukena toimii historiatyöryhmä, jonka vetäjänä toimii liiton puheenjohtaja Jukka Halonen.
Tutkimushanke on perinteistä järjestöhistoriaa laajempi. Tarkastelun kohteena ei ole vain SSSL:n toiminta, vaan myös liiton rooli ja vaikutusvalta suhteessa yhteiskunnallisiin käänteisiin sekä eri toimijoiden suhtautuminen järjestöön.
Historiateoksen laajuudeksi on arvioitu 200–300 sivua.
Liiton nykyinen muovinen jäsenkortti vuositarroineen poistuu käytöstä ensi vuonna. Sen korvaa uusi digitaalinen mobiilikortti, joka on voimassa jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille aina vuoden kerrallaan.
Mobiilikortti on jatkossa aina tallessa matkapuhelimessasi, ja sen voi myös tallentaa muiden korttien joukkoon Googlen ja Applen mobiililompakoihin.
Vuoden 2026 jäsenmaksut on tarkoitus laskuttaa joulukuussa, kun jäsenrekisterin siirto uudelle palveluntarjoajalle on valmis. Lasku toimitetaan sähköpostitse kaikille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on rekisterissä. Niille jäsenille, joille on liiton tiedossa vain postiosoite, jäsenmaksulasku tulee postitse.
Pertti Paasio (1939–2020) oli raskaan sarjan poliitikko ja sanataituri, joka jätti ison jäljen Suomen poliittiseen historiaan. Hänen uraansa ja persoonaansa muisteltiin Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen ja SSSL:n järjestämässä seminaarissa keskiviikkona 10.9.
Puhujalista oli vaikuttava: Paasiota muistelivat mm. professori emeritus Timo Soikkanen, entinen SDP:n puoluesihteeri ja meppi Ulpu Iivari, Suomen pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen, tietokirjailija Lasse Lehtinen, entinen Turun kaupunginjohtaja Juhani Leppä sekä professori Markku Jokisipilä.
SSSL:n tämänvuotisessa foorumissa Valkeakoskella pohdittiin, miten käy totuuden, kun tekoäly ja valeuutiset ohjaavat tiedonvälitystä. Katso videotallenne tästä huipputason keskustelusta (UPI:n johtaja Hiski Haukkala, kansanedustaja Timo Harakka ja HS:n säätiön yliasiamies Laura Saarikoski) napauttamalla alla olevaa kuvaa.
SSSL:n jäsenet kokoontuvat tuttuun tapaan Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä järjestettävään keskustelufoorumiin. Lauantaina 26.7. klo 13.30 alkavassa tilaisuudessa keskustellaan totuudesta. Katoaako totuus politiikasta, voiko faktoihin tekoälyn aikakaudella enää luottaa?
Keskustelijoina lavalla ovat SDP:n kansanedustaja Timo Harakka, Helsingin Sanomain Säätiön yliasiamies Laura Saarikoski ja Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Hiski Haukkala.
Maksuttomaan foorumiin ilmoittautuneille jäsenilleen liitto tarjoaa Musarien päivärannekkeet ja ennen tilaisuuden alkua tervetuliaisjuoman. Ilmoittautumiset 13.7. mennessä liiton sähköpostiin ssslliitto@gmail.com
Itä-Viro on ihmeitä täynnä, lausahti yksi SSSL:n tämän kevään jäsenmatkalla mukana olleista, kun häneltä kysyttiin matkavaikutelmia. Totta onkin, että ohjema sisälsi monenlaisia kokemuksia ja elämyksiä.
Yhden päivän teemana oli Narvan historia. Päivä alkoi tutustumisella 350 vuotta vanhaan raatihuoneeseen, joka remontoitiin muutama vuosi sitten, ja jota käytetään nykyisin pääasiassa juhla- ja edustustiloina.
Tanskalaisia ei kaivattu
Pikakatsaus kaupungin sotaisaan historiaan saatiin Narvan linnoituksen museossa. Linnoituksen perustivat 1200-luvulla tanskalaiset. Seudulla asuneet virolaiset suhtautuivat tulokkaisiin kuitenkin niin vihamielisesti, että tanskalaiset myivät linnansa liiviläiselle ritarikunnalle. Vuosisatojen saatossa Narvajoen varrelle noussutta linnoitusta ovat hallinneet Ruotsi, Venäjä, Saksa ja Neuvostoliitto. Nyt se on toistamiseen Viron hallussa.
Porilaisten marssissa mainittu Narvassa tapahtunut verenvuodatus ei vastoin arvausta liity kolmikymmenvuotiseen sotaan, vaan Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n aikaiseen Pohjan sodan taisteluun vuonna 1700. Ruotsin joukoissa Pohjan sodassa oli noin kolmannes suomalaisia.
SSSL:n ryhmä vieraili Kreenholmin manufaktuurin alueella, joka on vastikään avattu myös yleisölle. Alue on surullinen muistomerkki Narvan teollisesta historiasta. Saksalainen tekstiilikauppias Ludwig Knoop perusti ensimmäisen tekstiilitehtaansa Narvajoen saarelle 1800-luvun puolivälissä. Sen jälkeen tuotantoa laajennettiin niin, että manufaktuuri käsitti noin 50 hehtaarin maa-alueen. Suurimmillaan Kreenholm oli neuvostoaikana, jolloin siihen kuului seitsemän tehdasta. Enimmillään Kreenholmilla siellä yli 11 000–12 000 työntekijää ja se tuotti 75 miljoonaa metriä kangasta vuodessa.
Kreenholm oli kukoistuksensa aikoina kuin kaupunki kaupungissa. Tuotantolaitoksella oli oma asuinalueensa, lastentarhansa, koulunsa, sairaalansa, kolme kirkkoa, leipomonsa, palokuntansa ja jopa vankila.
Nykyään Kreenholmin alueen asunnot ovat siirtyneet yksityisomistukseen ja ruotsalaisen kiinteistöfirman omistamat tehdasrakennukset seisovat tyhjillään. Suojelluille rakennuksille on suunniteltu monenlaista käyttöä, mutta investointeihin ei ole löytynyt rahaa.
Palmsen kartanon lähelle avatun muinaistaidenäyttelyn työt ovat peräisin 6 000 vuoden takaa. Ne ovat kopioita Äänisjärven kalliopiirroksista, jotka esitteli professori Kadi Pajupuu (vas.).
Kreenholmin alue tehdasrakennuksineen on suojeltu, mutta rapistuu vääjäämättä, sillä kunnostaminen vaatisi miljoonia euroja.
Käyttövoimansa Kreenholmin tehtaat saivat aikoinaan Narvajoen koskesta, jonka uoma on nyt kuivillaan.
Narvan 350-vuotias raatihuone kuoriutui remontin jälkeen alkuperäiseen asuunsa.
Yksi Kreenholmin manufaktuurin työläisilleen rakennuttamasta kolmesta kirkosta on Aleksanterin kirkko, jonka tehtävänä oli hoitaa Kreenholmin 5 000 Lutherin uskoisen työntekijän sielunelämää. Kirkon torni tuhoutui toisessa maailmansodassa, mutta se rakennettiin Viron itsenäistyttyä uudelleen.
Inkeri-talon kulttuuriannista vastasi Katja Kuznetsova, joka kertoi vatjalaisista kansallispuvuista ja kansantavoista, soitti säkkipilliä ja lauloi vatjaksi ja inkeriksi. Vieressä tulkkaa virolaisopas Anne Kurepalu.
Narva-Jõesuuhun matkattiin jokilaivalla Venäjän rajavartioston valvovan silmän alla.
Kohtla-Järvellä tavattiin kaupunginjohtaja Henri Kasilo, joka esitteli kaivokaupunkiaan ja kertoi Itä-Viron poliittisesta tilanteesta. Yhteiskuva otettiin – totta kai – kaivosmiesten patsaalla.
Kieltolain aikana virolaiset salakuljettivat miljoonia litrojat viinaa Suomeen. Sitä uitettiin usein ns. torpedoissa, joissa kulki kevyesti satoja ja jopa tuhansia litroja viinaa. Pisimmässä takavarikoidussa torpedossa oli 10 litran kanistereita 960 kappaletta.
Venäläiset valppaina
Kolmantena retkipäivänä lähdettiin laivamatkalle Narvajokea pitkin Narvasta Narva-Jõesuuhun. Sillä kohdattiin myös Venäjän rajavalvontavene. Runsaan tunnin jokimatkan jälkeen rantauduttiin Narva-Jõesuuhun, jonka hienohiekkaista yli seitsemän kilometrin pituista rantaa reunustaa mäntymetsä. Meren ja mäntymetsän yhdistelmän on uskottu edistävän erityisesti keuhkosairauksista kärsivien terveyttä, minkä vuoksi monet lomailivat Narva-Jõesuun kylpylöissä.
Kaupungissa on edelleen useita kylpylähotelleja ja myös yksityisiä huviloita. Konkreettisena muistona neuvostomenneisyydestä ovat raunioituneet lomakodit ja -parantolat, joissa esimerkiksi Leningradin alueen ansioituneet työläiset saivat nauttia monenlaisista kylpylähoidoista.
Narvassa on yksi Viron kuudesta Inkeri-talosta. Se toimii itäisen Viron suomalais-ugrilaisten yhdyssiteenä ja pyrkii säilyttämään ja edistämään näiden kansojen perinteitä. SSSL:n matkalaiset saivat maisteltavakseen vatjalaisten perinnejuomiin kuuluvaa maitohorsmateetä ja piirakoita. Vierailun kulttuuriannista vastasi Katja Kuznetsova, joka kertoi vatjalaisista kansallispuvuista ja kansantavoista, soitti säkkipilliä ja lauloi vatjaksi ja inkeriksi.
Yrityspuisto tuo toivoa huomisesta
Kohtla-Järvellä tavattiin kaupunginjohtaja Henri Kaselo, joka esitteli kaupunkiaan ja sen toimintaa. Palavan kiven kaivoksistaan tunnettu vajaan 35 000 asukkaan Kohtla-Järve on Viron viidenneksi suurin kaupunki, jonka asukkaista noin 20 prosenttia on vironkielisiä.
Kasilon mukaan Kohtla-Järven suurimpia ongelmia on 10-12 prosentin työttömyys, johon kuitenkin on tulossa helpotusta, sillä kaupunkiin on äskettäin valmistunut uusi yrityspuisto. Virossa on ensi lokakuussa paikallisvaalit, joissa Kasilo uskoo sosialidemokraattien menestyvän.
Jäsenmatkan toiseksi viimeinen tutustumiskohde oli Tulivee-museo. Se kertoo ajasta, jolloin salakuljetus kukoisti Viron ja Suomen välillä. Syynä siihen oli Suomessa vuosina 1919–32 vallinnut kieltolaki. Sen aikana virolaiset salakuljettivat miljoonia litroja alkoholia pohjoisten heimoveljien janoa sammuttamaan.
Viinaa uitettiin usein ns. torpedoissa, joista oli helppo päästä eroon upottamalla, jos ei onnistunut välttämään virkavaltaa. Torpedoissa kulki kevyesti satoja ja jopa tuhansia litroja viinaa. Pisimmässä takavarikoidussa torpedossa oli 10 litran kanistereita 960.
Palmsen kartanon lähelle avatun muinaistaidenäyttelyn työt tuovat viestiä 6 000 vuoden takaa ja avaavat tuon ajan ihmisten maailmankäsitystä. Teokset ovat kopioita Äänisjärven kalliopiirroksista, jotka itse asiassa ovat kivityökaluilla tehtyjä uurroksia. Vanhaan myymälärakennukseen pystytettyä näyttelyä esitteli professori Kadi Pajupuu.
SSSL:n tämän vuoden jäsenmatkan ensimmäinen tutustumiskohde oli Rakveren lähistöllä sijaitseva Muugan taidekartano. Sillä on mielenkiintoinen historia, jonka sen uusi omistaja on herättänyt henkiin. Tarmo Noodlan puuteollisuusyritys osti huonossa kunnossa olleen kartanon firmansa nimiin nelisen vuotta sitten ja sen jälkeen kartanoa kunnostettu aikaa ja rahaa säästämättä.
Nykyisen kartanorakennuksen rakennuttaja oli C.T. von Neff, joka oli tsaarin hovitaiteilija ja toimi Pietarissa akatemiaprofessorina ja Eremitaasin konservaattorina keisari Aleksanteri II:n aikana. Neff hankki kartanoonsa huiman määrän kopioita taidemaailman klassikoista. Moni niistä päätyi Tallinnaan mm. Kadriorgin palatsiin 1940-luvulla, jolloin kartanosta tehtiin koulu.
Nyt rakennusta entisöidään vanhojen valokuvien perusteella ja siellä voi ihailla esimerkiksi Milon Venuksen ja Laokoon ryhmän kopioita.
SSSL:n nelipäiväisellä matkalla tututustaan Narvaan ja sen lähiympäristöön. Torstaina vuorossa on Narvan historian päivä, jolloin varmasti selviää sekin, milloin poijat kansan urhokkaan kävivät vertaan vuodattamassa Narvan mailla.
Seitsemän kymmenestä suomalaisesta ei halua hallituksen puuttuvan ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuteen. Tämä ilmenee Verianin tekemästä kyselystä.
Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden haluaa säilyttää 69 % ja työnantajaliittojen 59 % suomalaisista. Luvut ovat hyvin samanlaiset riippumatta siitä, kysytäänkö koko väestöltä vai pelkästään palkansaajilta. Leikkaushalua löytyy eniten kokoomuksen äänestäjistä, mutta sielläkin 38 % vastustaa ajatusta poistaa jäsenmaksun verovähennysoikeus ammattiliitoilta.
– Tulos kertoo, että verovähennysoikeudella on vankka tuki puoluekannasta tai koulutustasosta riippumatta. On outoa, että hallitus esittää tällaista leikkausta. Sen säästö valtiolle ei ole merkittävä eikä ehdotuksella ole edes hallituspuolueiden omissa riveissä ehdotonta kannatusta, sanoo SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.
Sekä maamme talous että työpaikat hyötyvät järjestäytyneistä ja ennustettavista työmarkkinoista. Siksi valtio on tukenut sekä työntekijöiden että työnantajien järjestäytymistä omiin edunvalvontajärjestöihinsä. Suomalaisessa yhteiskunnassa on aiemmin laajasti koettu korkea järjestyminen koko maan eduksi. Vastausten perusteella ihmiset kokevat tämän edelleen tärkeäksi: 55 prosentin mielestä valtion tulisi tukea järjestäytymistä jäsenmaksujen verovähennysoikeudella.
– On vahva viesti suomalaisilta, että hallituksen suunnitelmat eivät saa kansalaisten tukea. Suomalaiset näkevät järjestäytyneiden työmarkkinoiden hyödyt sekä koko yhteiskunnan tasolla että omassa elämässään, Syvärinen toteaa.
Kyselyssä tuli tukea myös työehtosopimuksille. Lähes kahdeksan kymmenestä suomalaisesta (76 %) kokee itse hyötyneensä yleissitovasta työehtosopimusjärjestelmästä.
– Jopa johtavassa asemassa toimivat sekä yrittäjät kokevat järjestelmästä olevan itselleen enemmän hyötyä kuin haittaa. Näin kokee myös enemmistö kaikkien hallituspuolueiden kannattajista. Maan hallituksen toimet uhkaavat yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää. Ei rikota sellaista, mikä ei ole rikki, Syvärinen linjaa.
Kysely toteutettiin 12.-19.5.2025 ja aineisto koostuu 2073 vastauksesta. Kyselyn virhemarginaali on 2,2 % suuntaansa.
SAK liittoineen järjestää vapunpäivänä tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Samalla kun juhlitaan kevättä, saapumalla paikalle voi myös ilmaista mielipiteensä Suomen ja maailman menosta.
Tästä linkistä löydät tietoa tilaisuuksista. Listaa päivitetään sitä mukaa kuin tietoja uusista tilaisuuksista saadaan.
