Ovatko sanat myös tekoja? Tähän kysymykseen haettiin vastausta SSSL:n vuotuisessa foorumissa Valkeakoskella.
Alustajina olivat työntekijöiden pääluottamusmies Paavo Niskanen Ocmetic Oy:ltä, SAK:n viestintäpäällikkö Marjo Pihlajaniemi sekä sosiologian professori, työelämätutkija Harri Melin. Keskustelun vetäjinä toimivat Auli Kivenmaa ja Tuomo Lilja.
Sapelinkalistelu kuuluu asiaan
Paavo Niskanen kertoi tulleensa mukaan ay-toimintaan jo sopimusyhteiskunnan aikana. Keskustelun raamina oli kilpailuasetelma nykyisen vastakkainasettelun sijaan.
– Debatissa ei keskitytty pelkästään oman valta-aseman vahvistamiseen. Pieni sapelinkalistelu kuului asiaan etenkin vaalien alla.
Pihlajaniemi ajoittaa ilmapiirin muutoksen vuoden 2015 tienoille, jolloin tapetilla olivat Sipilän hallituksen pakkolaki- ja muut esitykset, joiden tarkoituksena oli heikentää palkansaajien asemaa. Työpaikalla tämä herätti poliittisen keskustelun.
Sitten nähtiin vielä perustuslaillisten uusi nousu. Uudet sosiaalisen median alustat tarjosivat kärjekkäälle puheelle oivan kasvualustan.
Nyt keskusteluilmapiiri on muuttunut uhkaavaksi: väläytellään väkivaltaa ja kohdistetaan vihaa luottamushenkilöihin ihmisinä, Niskanen kuvaili.
Viisi tuhatta vihaviestiä
SAK:n Marjo Pihlajaniemi kertoi viime alkukeväästä, jolloin hän havaitsi ilmapiirissä jyrkän muutoksen pahempaan.
– Helmikuussa menin viikonlopun jälkeen töihin. Siellä kerrottiin, että odottamassa on viisi tuhatta viestiä eri kanavilla, eniten Facebookissa. SAK on vastuussa omista sosiaalisen median kanavistaan. Kaikki viestit piti käydä läpi.
Keskusjärjestössä on pohdittu jopa tekoälyn käyttämistä vihatulvan suodattamisessa. Ihmisen mieli on kuitenkin niin paljon koneälyä notkeampi, että se osaa kirjoittaa herjaukset sellaiseen muotoon, että ne eivät jää digitaalisiin suodattimiin.
Raivokkaiden viestien tulva koettelee SAK:n viestintähenkilöstön hyvinvointia.
Pihlajaniemi on opastanut tiimiään olemaan mukana sosiaalisessa mediassa, mutta positiivisesti.
– Keskustellaan sivistyneesti ja annetaan positiivista palautetta aina, kun se on paikallaan. Tämä auttaa asiantuntijoitamme jaksamaan.
Huoli pärjäämisestä tuottaa vihapuhetta
Professori Harri Melin muistutti, että vihapuhetta on ollut aina.
Työväenliikkeen nousu toi mukanaan järjestäytyneen edunvalvonnan ja myöhemmin sopimusyhteiskunnan, joka on kestänyt puoli vuosisataa.
– Neuvotteluilla haettiin ratkaisuja, jotka harmittavat molempia osapuolia. Vastakkainasettelua kyettiin käsittelemään huomattavasti sivistyneemmin kuin nyt, Melin kuvaili.
Nykyinen, kärjistynyt asetelma on hänen mukaansa tulosta valtavasta yksilöllistymisestä. Yksilöt joutuvat pitämään huolta itsestään ja perheestään. Tällöin haavoittuvassa asemassa olevat kokevat olevansa uhattuna. Tähän saumaan populistien retoriikka on iskenyt hyvin.
– Vihapuheen takana on usein juuri näitä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. He kokevat aitoa uhkaa esimerkiksi maahanmuuttajien taholta.
Melin ennusti, että ensi syksyn tes-neuvottelukierros tuo mukanaan lisää vihapuhetta ja syyllistämistä: ay-liike on syypää kaikkeen.
Mikä sitten neuvoksi? Sivistystä ja vuorovaikutusta, Melin opasti.
– Tarvitaan ammattiyhdistysliikkeen yhteistä viestintää niin paljon kuin mahdollista.
Katso tallenne koko keskustelusta täältä
