SSSL:n liittokokous: Somejätit vastuuseen sisällöistä

Internet ja sosiaalinen media tarjoavat maailmanlaajuisesti keinoja mielipiteen ilmaisuun ja tietojen välitykseen niillekin, joilla ei aiemmin ole ollut siihen mahdollisuuksia. Uudet välineet ovat parantaneet myös tiedonvälityksen ammattilaisten mahdollisuuksia ymmärtää suurta yleisöä kiinnostavia asioita ja ilmiöitä. Vaikka somen sisältö on usein aivan jotakin muuta kuin tiedon keräämistä, sen varmentamista, erittelyä ja tulkintaa eli perinteistä journalismia, se on lisännyt sananvapautta, mullistanut viestinnän kentän ja haastanut perinteisen median. Erityisesti nuoret saavat lähes kaiken seuraamastaan uutisvirrasta somen kautta.

Sosiaalinen media on tuore ilmiö. Vielä nyt ei voi nähdä, kuinka se kehittyy ja mitä kaikkea se vaatii vastaanottajilta, viestinnän instituutioilta ja median sääntelyltä. On kuitenkin jo havaittu, miten tehokkaita internet ja sosiaalinen media ovat vihapuheelle, julkiselle häpäisemiselle, tarkoitushakuiselle somekohulle, valemedialle ja trollitehtaille. Sananvapauden nimissä esimerkiksi tutkijoiden, poliitikkojen, kansalaisaktivistien ja toimittajien sananvapautta pyritään todellisuudessa rajoittamaan ja luomaan pelon ilmapiiriä.

Vastuullisella medialla ja julkisilla toimijoilla pitäisi olla nykyistä enemmän resursseja, jotta ne kykenisivät paljastamaan valemedian massiivisia operaatioita ja valeuutisointia. Myönteistä on, että Euroopan unioni on havainnut nämä ongelmat ja ryhtynyt laatimaan säännöstöä ja sanktioita sähköisten julkaisualustojen sisällön siistimiseksi.

Sananvapauden ihanne on erilaisten tietojen ja näkemysten vapaa leviäminen ja avoin yhteiskunnallinen keskustelu. Se ei kuitenkaan toteudu internetin julkaisualustoilla siitäkään syystä, että internetin jättiläisten, kuten Facebook, Twitter ja Google, tavoitteena on ollut kasvattaa liiketoimintaansa mahdollisimman paljon. Siihen ne pyrkivät omilla algoritmeillaan, jotka muokkaavat tarjottavaa uutisvirtaa klikkausten osoittaman kiinnostuksen mukaisesti. Se on johtanut näkemysten ja uutisvirran polarisaatioon, kuplautumiseen, heimoutumiseen ja ristiriitojen voimistumiseen. Se, joka hallinnoi algoritmia, käyttää suurta valtaa.

Jotta sananvapaus ja siihen kiinteästi kytkeytyvä vastuu toteutuisivat myös internetissä, tarvitaan uutta vastuun kantamisen järjestelmää kansallisesti ja ylikansallisesti. Aivan samalla tavoin kuin perinteisillä julkaisijoilla on vastuu julkaisujensa sisällöistä, someyhtiöillekin on laadittava pelisäännöt toimintansa ja sallitun sananvapauden rajoista. Myös somen käyttäjien tulisi ymmärtää, miten algoritmit toimivat. Demokratioiden on voitava puolustaa lainsäädännöllä kansalaisten oikeutta oikeisiin tietoihin ja vapaaseen viestintään.

Someviestintä on haastanut perinteistä journalismia edustavat ja vaalivat tahot vahvistamaan asemaansa internetin julkaisualustoilla.

Käytännössä se tarkoittaa kiinnostavan ja luotettavan aineiston tarjonnan kasvattamista internetissä ja resurssien lisäämistä tähän toimintaan. Vain näin vastuullinen media voi välttyä joutumasta alakynteen somen kohutarinoiden ja klikkijournalismin edessä. On myös tärkeää, että somen myötä syntynyt ja kasvava somevaikuttajien, kuten tubettajien ja bloggareiden joukko, ymmärtää vastuunsa ja muotoilee itselleen ja julkistaa vastaanottajilleen toimintaansa ohjaavat periaatteet ja etiikan.

(SSSL:n liittokokouksen julkilausuma 24.11.2018)