Tapahtumat

Tarton jäsenmatka – Kurkistus nyky-Viron ihmeisiin

(Teksti ja kuvat / videot Hannu Tuovinen)

SSSL:n 2019 jäsenmatka Viron toiseksi suurimpaan kaupunkiin Tarttoon sai ainakin kolmesti (I-III) huokaamaan ’voiko tämä olla totta?’.

Katso tästä video Paavalin kirkosta ja Rõugen luonnonsuojelualueelta.

 

I: Vuosi sitten avatun, entiselle Neuvostoliiton sotilaslentokentän kiitotielle rakennetun Kansallismuseo ERMinsuojissa kuljetaan mielenkiintoiseen aikasuuntaan, eli nykypäivästä kohti varhempia vuosikymmeniä ja -satoja. Uutta digiteknologiaa hyödynnetään niin että huikaisee. Tablettinäytöille sijoitetut infopaketit aukeavat suomeksi kun laitteelle vilauttaa suomenkielisen pääsylipun viivakoodia. Esimerkiksi nahanparkitsemisen eri vaiheet konkretisoidaan tablettinäytöillä, mikä tosiaan herättää näyttelyesineet eloon.

 

II: Rõugessa Ööbikuorun (satakielaakson) luonnonsuojelualueella Vesioinasherätti itse kussakin sisäisen insinöörin. Oinaan väsymätön puksutus sai pähkäilemään ikiliikkujan perään. Vesipumppu saa voimansa virtaavasta vedestä ja pystyy ilman sähkö- tai muuta lisävoimaa nostamaan veden 20 kertaa läpivirtaavan veden putouskorkeutta korkeammalle! (ks.https://fi.wikipedia.org/wiki/vesioinas)

 

III: Virolaisten oman historiansa arvostus oli konkreettisesti esillä kotiinlähtöpäivän vierailukohteissa.
Sodan ja neuvostoajan tuohoama, alunperin Eliel Saarisen piirtämä Paavalin kirkkoavattiin hiljattain seitsemän vuotta kestäneen remontin jälkeen alkuperäisten Saarisen piirustusten mukaan entisöitynä. Kirkossa on ainutlaatuinen Kuutti Lavosen maalaama alttaritaulu.
Äksin kirjaston yhteyteen rakennettu Suomen-poikien museohuoneavartaa myös suomalaisten mielissä sotiemme historiakuvaa. Museon pienoismalli, esineistö ja valokuvat kertovat Suomen armeijassa palvelleiden virolaisten miesten taisteluhistoriasta Suomessa ja Virossa toisen maailmansodan aikana.

 

SSSL:n jäsenmatkan ydinkohtia (lainattu matkanjohtaja Annakati Mattilan Facebook-postauksista):

Maanantai 10.6.
Tallinnasta Põltsamaan kautta kohti Emajõen rantoja ja Tarttoa. Ensimmäiseksi Toomemäelle, josta kaupunki on saanut alkunsa. Ruotsalaisen valtiomiehen Johan Skytten muistomerkki muistuttaa Tarton yliopiston perustamisesta 1600-luvulla).

Tiistai 11.6.
Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha näytti aamutuimaan, että nimitys ’vihreä keidas keskellä kaupunkia’ osuu kohdalleen. Pari vuotta sitten avattu Viron uusi kansallismuseo ERMissä ihmeteltiin ihmettelemästä päätyäkin, että onpa museota kerrakseen. Ihmeteltiin mm. muinaista uhrikiveä, jolle nykyisin jätetään lahjaksi kolikoita. Lounasvieraaksi SSSL:n ryhmä sai Marju Lauristinin ja hänen puolisonsa Peeter Vihalemmin. Lauristin on Viron uuden itsenäisyyden näkyvimpiä politikkoja ja hänet tunnetaan myös monen journalistipolven kouluttajana. Iltapäivällä Tarton yliopiston juhlasalin akustiikka todetiin huippuhyväksi.

Keskiviikko 12.6.
Kohti Viron maaseutuamaisemia. Rõugen seutu järvineen ja kukkuloineen poikkeaa täysin maan pohjois- ja keskiosan tasamaista.  Luontoretki tehtiin Ööbikuorun (satakielaakson) luonnonsuojelualueelle, josta löytyi kauniin luonnon lisäksi perinteinen kyläkeinu ja muinaisajan talo sekä haikaranpesää muistuttava näkötorni. Viime aikojen suurin yhdestä kivestä veistetty Viron äiti -patsas oli etenkin suomalisten äitien mieleen. Tõranveren observatorion entinen johtaja Tõnu Viik vei havaintoretkelle universumiin. Tekniikantajun tosin oli jo vienyt satakielilaakson vesioinas.

Torstai 13.6.
Eliel Saarisen piirtämän Pauluksen eli Paavalin kirkon restaurointi valmistui muutama vuosi sitten. Sen keskeisiin elementteihin kuuluu taiteilija Kuutti Lavosen maalaama alttaritaulu. Saarisen alkuperäissuunnitelman mukaisesti korjattua kirkkoa esitteli Etelä-Viron piispa Joel Luhamets. Äksissa Suomen poikien museohuoneantaa riipaisevan kuvan Suomen armeijassa palvelleiden miesten taisteluhistoriasta Suomessa ja Virossa toisen maailmansodan aikana. Museo esittelee Jõgevan ja Tarton maakunnan taistelupaikkoja pienoismallilla ja esittelee Suomen-poikien univormuja, varusteita, aseistusta, kunniamerkkejä sekä henkilökohtaisia esineitä ja valokuvia. Museossa saattoi tutustua myös sotilaiden korsuun.

 

Tie Tammisaareen muistoissamme

Tammisaaren vankileiri on vuoden 1918 sisällissodan kenties surullisin paikka. Sinne koottiin tuhansittain punavankeja sodan päätyttyä. Vankimäärä kasvoi toukokuun puolenvälin alle sadasta juhannukseen vajaaseen 8 700 vankiin. Minkäänlaista valmiutta näin suuren vankimäärän vastaanottamiseen kasarmialueesta erotetulle  200 x 500 metrin leirille ei ollut, enempää muonituksen kuin majoittumisenkaan suhteen.

Surkeat olosuhteet johtivat vankien joukkokuolemiin. Tuonen satoa niittivät teloitusten lisäksi vielä pahemmin nälkä ja kulkutaudit.  Leirillä kuoli yli 3 000 vankia, eli noin joka kolmas Tammisaareen tuotu vanki haudattiin kasarmialueen lähelle Suomen suurimpaan joukkohautaan.

Tällä Dragsvikin punavankien muistomerkillä järjestetään ”Tie Tammisaareen” -muistojuhla lauantaina 9. kesäkuuta 2018. Tilaisuus alkaa kello 11.00. Dragsfjärdin varuskunnassa alkaa klo 14 seminaari, jonka avaa kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta. Seminaariin tulee ilmoittautua ennakkoon toukokuun loppuun mennessä https://www.lyyti.fi/reg/tammisaari.

Tapahtuman järjestää Tammisaaren punavankimuistomerkin hoitoyhdistys.

 

Jäsenmatka 2018 Setumaalle

SSSL:n tämän vuoden jäsenmatkan 11.-14.6.2018 suuntautuu Viron kaakkoisimmassa kolkassa sijaitsevalle Setumaalle. Setukaiset eli setut tai setot ovat Venäjän rajan tuntumassa elävä pieni kansanryhmä, joka poikkeaa selvästi niin uskonnoltaan kuin kulttuuriltaan Viron valtaväestöstä.

Jäsematkan kohteina ovat mm. Piusan hiekkaluolat, Vana-Vastseliinan linnan rauniot ja keskiaikakeskus, Saatsen museo ja setotalomuseo Värskassa. Matkalaiset saavat myös näytteitä setojen leelo-laulusta.

Liitto tekee vuosittain vähintään yhden jäsenmatkan, ja ne ovat olleet hyvin suosittuja. Tämän vuoden jäsenmatka varattiin täyteen muutamassa päivässä.