Norjassa törkeästä alipalkkauksesta voi saada jopa kuuden vuoden vankeustuomion. Suomessa alipalkkauksen kriminalisoimisesta tehty kansalaisaloite on kerännyt vasta puolet tarvittavista allekirjoituksista.
Palkkavarkaudella tarkoitetaan alipalkkausta, eli tilannetta, jossa työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa vähemmän kuin työehtosopimuksen perusteella pitäisi maksaa. Suomessa alipalkkausta ei ole kriminalisoitu. Toisin on esimerkiksi Norjassa, missä alipalkkaus kriminalisoitiin vuoden 2022 alussa. Siellä törkeästä alipalkkauksesta voidaan tuomita sakko tai vankeutta korkeintaan kuudeksi vuodeksi.
Suomessa palkkavarkauden kriminalisointiin tähtäävä kansalaisaloite on saanut heikosti tuulta purjeisiinsa. Marraskuun alussa aloitteella oli vasta noin puolet tarvittavista allekirjoittajista. Jotta kansalaisaloite tulisi eduskunnan käsittelyyn ja sitä kautta voisi päätyä laiksi, pitää sillä olla vähintään 50 000 allekirjoittajaa.
Kansalaisaloitteen vastuuhenkilöitä ovat SDP:n puoluehallituksen jäsen ja ruotsinkielisen piirin puheenjohtaja Dimitri Qvistus, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, PAM:n puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala ja SDP:n entinen puheenjohtaja Antti Rinne.
Tutustua aloitteeseen ja allekirjoita se täällä https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13689
Arto Jokela
Kuva: pexels.com
Yritysvastuulaki tulossa myös Suomeen
Suomalaisten yritysten täytyy hoitaa arvoketjujensa vastuullisuus kuntoon jo senkin vuoksi, että keskieurooppalaiset yritysasiakkaat haluavat sitä. Samaa peräänkuuluttavat monet kansalaisjärjestöt, ammattiliitot, liikkeenjohdon konsulttiyritykset ja sittemmin Euroopan parlamentti.
Esimerkiksi vaatealalla työelämän oikeuksien ja ympäristönsuojelun edistämistä vaikeuttaa se, että brändiyritykset ostavat vaatteet valmistajayrityksiltä. Kauppaa käydään siis itsenäisten yritysten välillä, muistuttaa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK.
Se ei kuitenkaan ole syy unohtaa ympäristöasioita ja työoikeuksien edistämistä. Euroopan parlamentin keväinen päätös yritysvastuuseen velvoittavasta direktiivistä sinetöi vastuun. Tämän niin sanotun yritysten huolellisuusdirektiivin myötä yritysvastuu ei ole enää vapaaehtoista, vaan jatkossa tuotteiden vastuullisuutta valvovat viranomaiset sakkojen uhalla. EU-mailla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.