Alueet kehittyvät, demokratia kaventuu?

Riirra Salasto

Osallistuin SDP:n Tulevaisuusfoorumiin Kestävää tulevaisuutta rakentamassa maaliskuun alussa. Tilaisuudessa Paasitornissa oli paikalla 350 eri poliittisen ohjelmatyön työryhmiin osallistujaa, vieraita myös EU:n parlamentista. Työryhmäni on Kaupungit, alueet ja elinvoima. Ohjelmatyö kestää pari vuotta. Luennot eri työryhmissä olivat maan huippua ja saimme tulevaisuuteen luotaavaa hyvää tietoa, mutta myös huolestuimme demokratian tilasta. Suomen hallitus on leikkaamassa heikompi osaisilta ja myös hiilineutraalisuutta edistäviä määrärahoja.

Yhteiskunnan kaupungistuessa koko yhteiskunta muuttui. On kuitenkin yritettävä pitää eri alueet Suomessa elinvoimaisina. Kunnallisia päättäjiä askarruttavat monet tekijät. Itärajan sulkeminen on muuttanut itäisen Suomen aseman. Siellä on myös tuhansia venäläisomistuksessa olevia kiinteistöjä, joiden tulevaisuus on puntarissa. Länsirannikolla luotetaan ulkomaisiin investointeihin, joista esimerkiksi Kaskisen pienessä kaupungissa Metsä Botnia ei toteuta taivekartonkitehdasta, koska investointia suunnitellaan Ruotsiin. Teräsyhtiö SSAB:n päätös rakentaa fossiilivapaa tuotantolaitos Luulajaan Ruotsiin Raahen sijasta on pettymys Suomelle ja Suomen ilmastotavoitteille. Vihreä siirtymä lupaa Suomelle työtä, mutta moni hanke on kuitenkin vaiheessa, kuten Vaasassa akkuteollisuuden odottaminen.

ooo

Asumisen ja yhteiskunnan muutos:
-Asumistaso nousi 1960–1970 luvuilla. Jääkaappi saatiin jokaiseen kotiin. Työllisyys ja palvelut olivat nousussa. Hyvinvointialueiden rakentamisen oli vauhdissa. Samalla ajatus paikallisesta elämäntavasta oli vahva. Yleinen elintaso nousi, nähtiin kaupan ja kulutuksen muutos. Lähiöt eivät riittäneet kaikille. Esimerkiksi Vantaan Koivukylässä enemmistö asukkaista oli lapsiperheitä, tällä hetkellä yksinasuvat muodostavat enemmistön. Kasvua on maahanmuuttaja-asukkaista. Liikkuminen muuttui ja autoistuminen toi automarketit pysyvästi, kertoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.

Mari Vaattovaara peräänkuuluttaa jokerikortteja kaupunkisuunnittelupöytään. Sosiaalinen järjestys ja monikulttuurisuus on otettava huomioon, toisen sukupolven maahanmuutto ja uskonnon merkitys. Lähiöiden tulevaisuus määräytyy osana laajenevaa seudullista valikoimaa. Laadusta tulee oikeastaan kaikki, ja on ymmärrettävä paremmin viheralueiden merkitys lähellä asumista.

-Nyt muuttuu paljon asioita ja niiden tulevaisuuden yhteisvaikutusta on vaikea tietää. Nyt taistelee kaksi suurta linjaa: Millainen tulee olemaan markkinoiden ja yhteiskunnan tasapaino? Kuinka paljon jätetään ratkaisuista markkinoiden hoidettavaksi ja kuinka paljon yhteiskunnan tehtäväksi. Ääripäässä kaupunki ja asuminen näyttäytyvät ihan erilaisina, kertoo Vantaan kaupungin suunnittelujohtaja Tarja Laine, emerita, kun olen hänen kanssaan yhteyksissä.

Asuntomarkkinat ovat jäässä ja on hyvä aika pohtia uusia tuulia yhdyskuntasuunnitteluun. Kunnilla on runsaasti korjausvelkaa, sote-uudistus on muuttanut kunnan päätöksentekorakenteita myös talotoimessa, jossa ei ehkä ole pysytty aivan mukana. Hoiva-asumisesta vastaavat hyvinvointialueet. Kunnat saattavat laittaa myyntiin ARA-rahoitteisia taloja, jolloin myydäänkin ehkä korjausvelkaa, jota kukaan ei osta.

Hyviä esimerkkejä onnistuneista uusista asuntoalueista toki löytyy, kuten ARA-päivässä tammikuussa esiteltiin. Esimerkkeinä Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST ja Mäntymäen asuntoalue Turussa, jolle myönnettiin ARA-neliöt palkinto. Alue on vanhan purkamisen ja uudisrakentamisen hyvä pilotti. Aina ei näin ole. Osallisuuden toteutumisella on tärkeä merkitys asumisen viihtyisyyden ja yhteisöllisyyden varmistamisessa.

Kaupunginvaltuustojen päätösvaltaa on delegoitu useissa kunnissa kaupunginhallitukselle, ja hallintokunnat ovat yhä itsenäisempiä omassa rahankäytössään. Demokratia on siirtynyt kauemmaksi asukkailta. Palvelukunta-ajatteluun ei saakaan liikaa nojata? Tulosvastuulla ei välttämättä ole rinnastusta kunnalliseen itsehallintoon. Tulevaisuusfoorumi ei välttämättä tarjonnut vastauksia – ajatuksia kyllä kestävän yhteiskunnan rakentamiseen ja ohjelmatyö jatkuu.

Vähemmän, reilummin, tehokkaammin? Pelisääntöinä yhteydet yhteiskuntaan ja sosiaalinen yhteys.

Riitta Salasto