SSSL:n ympäristöfoorumi: Työn ja luonnon liitto runsaudensarvi niin Suomelle kuin SDP:lle

Teksti: Tuomo Lilja
Kuvat: Henrik Kettunen

SSSL:n ilmastofoorumi on kokonaisuudessaan nähtävissä osoitteessa https://aikamerkki.org/live/

Työn ja työllisyyden suhde luontoon ja ympäristöön oli yksi keskeisistä teemoista SSSL:n ympäristöfoorumissa, jonka sloganina oli Luonnollisesti SDP. Vahvimmin teemaa kehitteli työministeri Timo Harakka.

Hän kuvaili viime vuosikymmenteen ympäristöasetelmaa SDP:n vinkkelistä: Ympäristöministeriö perustettiin 36 vuotta sitten juuri SDP:n ponnistelujen tuloksen. Tuolloin puolue oli ajan hermolla, mutta sitten ote kirposi ja tiennäyttäjän roolin otti vihreä liike.

Nyt SDP:llä olisi mahdollisuus ottaa uudelleen johtava rooli ympäristöasioissa. Puolue on pohjimmiltaan työn liike ja sillä on erityisosaamista ja uskottavuutta työhön liittyvissä asioissa – nyt osaaminen on linkitettävä luontoon, ympäristöasioihin ja kestävään kehitykseen.

Harakan puheenvuoro oli voimakas vetoomus siihen, että Suomi suuntautuisi rohkeasti ekologiseen teollisuuteen. Hän jopa totesi, että ”ilmastonmuutosta vastaan taistellaan teollisuudella eikä kuluttajavalinnoilla”.

”Pyydän, ettei ympäristöväki nyrpistä nenäänsä epäsiisteille kaivoksille ja epäseksikkäille tehtaille vaan ymmärtäisi ilmastoteollisuuden suuret mahdollisuudet paitsi planeetan pelastamiseksi myös itsekkäästi kestävän talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi.”

Kiertotalous on Harakan mielestä Suomen suurin mahdollisuus ja teollinen tulevaisuus. Erityisesti ekologisessa akkuteollisuudessa ja akkujen kierrättämisessä Suomella olisi suuria näkymiä – Suomesta esim. löytyy kaikkia mineraaleja akkuteollisuuteen.

Hän huomautti laajemminkin, että globaali satsaus mm. sähkö-, vesi-, viemäri-, liikenne- ja tietoliikennejärjestelmiin tulee olemaan 2500 miljardin luokkaa siis 50 kertaa Suomen valtion budjetti. Pienikin siivu siitä toisi valtavasti työtä Suomen.

”On olemassa kohtalonside: luonnon suojelu takaa työllisyyden, samalla meidän työmme suojelee luonnon koko maailmassa”, Harakka linjasi.

Ahde: ”SDP saanut isoja lapaansyöttöjä”

Suomen ensimmäinen ympäristöministeri (vuosina 1983-1987) Matti Ahde tarkasteli ympäristökysymystä vieläkin laajemmasta kulmasta kuin Harakka. Ahde kiinnitti huomiota viime viikkojen kapitalismikeskusteluun, jossa tunnetut yritysjohtajat ja mm. johtava talouslehti Financial Times ovat vaatineet kapitalismin radikaalia muuttamista mm. siten, että henkilöstön, ympäristön ja koulutuksen tarpeet otettaisiin paremmin huomioon.

”Nuo puheenvuorot ovat isoja lapaansyöttöjä sosialidemokraateille. Niihin on pystyttävä vastaamaan. Ydinkysymys on, olemmeko markkinoiden edustajia kansaan päin vai kansan edustajia markkinoihin päin.

”Kapitalismi on ahneudessaan ympäristön suurin uhka ja siksi sitä on säädeltävä. Tässä sosialidemokratia on suurin globaali voima”, Ahde totesi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman alusti seminaarissa teemasta Itämeren tulevaisuus. Tilanne on hänen mielestään huono, Itämeren pelastaminen vaatii nopeita toimia ja tällä hetkellä vireillä olevat toimet ovat riittämättömiä.

”Vakavin uhka on rehevöityminen, jonka syynä ovat ravinnepäästöt siitä huolimatta että ne ovat puolittuneet.”

Lindtman kiinnitti erityistä huomiota kipsikäsittelyyn, joka olisi tehokas lääke Itämeren fosforiongelmaan. Fosforista 70 prosenttia tulee maataloudesta. Jos Suomen pellot saataisiin kipsikäsiteltyä, Itämeren fosforikuormitusta saataisiin vähennettyä 300 000 tonnilla.

Lindtman totesi, että kipsikäsittely on kuitenkin laastarointia, se tehoaa vain rajoitetun ajan, viisi vuotta. Tuo aika antaisi kuitenkin mahdollisuuden muuttaa viljelytapaa ja -rakennetta.

Apulaispormestari Nasima Razmyar kertoi Helsingin toimista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kaupunki on ottanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on laadittu 150 toimenpiteen lista, jonka toteutumista kaupunkilaiset voivat seurata liki reaaliajassa nettisivuston kautta.

Razmyar kertoi, että työllä ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi on laaja kaupunkilaisten tuki. Kyselyjen mukaan ilmastonmuutos on nimittäin kaupunkilaisten ylivoimainen ykköshuolenaihe.