Yleisradion rahoitus on puhuttanut meneillään olevissa neljän puolueen hallitusneuvotteluissa. Mutta onko Yle tehokas mediatalo vai pohjaton rahasyöppö? Tässä faktoja ajankohtaiseen Yle-debattiin.
1. Miten Ylen toiminta rahoitetaan?
Yle rahoitus perustuu yksityishenkilöitä ja yhteisöiltä perittävään Yle-veroon. Yli 20 520 euroa vuodessa ansaitseva palkansaaja maksoi vuonna 2022 Yle-veroa 163 euroa. Pienituloisimpien ei tarvitse veroa maksaa. Yhteisöt maksoivat Yle-veroa toiminnan laajuudesta riippuen 140-3 000 euroa.
Ylen rahoituksesta päättää eduskunta, käytännössä yli hallitus- ja oppositiorajojen. Vuonna 2022 Ylen saama rahoitus oli 557 miljoonaa euroa, arvonlisäveron jälkeen 506 miljoonaa.
2. Voitaisiinko Ylen toimintaan menevät rahat siirtää vaikkapa terveydenhuoltoon?
Ylen menot eivät ole osa valtion budjettia. Jos Ylen rahoitusta leikataan, säästöt on saatava aikaan ensisijaisesti Ylen henkilöstökuluista ja sisällöntuotannosta.
3. Mihin Yle käyttää rahaa?
Henkilöstökuluihin Yle käytti 236 miljoonaa euroa vuonna 2022. Ohjelmatoimintaan, mukaan lukien poistot aikaisemmin hankituista esitysoikeuksista, kului 128 miljoonaa. Muita suuria kulueriä olivat teknologia (48 milj.) jakelukustannukset (28) ja vuokrat ja kiinteistökulut (23).
Yle työllistää suuren joukon suomalaisia kulttuurin ja median tuottajia. Yle on Suomen suurin tekijänoikeuskorvauksien maksaja; Teoston keräämistä musiikin tekijänoikeuskorvauksista Ylen osuus on noin 25 prosenttia.
4. Tuhlaako Yle suomalaisten rahoja ulkomaille?
Ylen koko kansainvälisen ohjelmiston kustannus vuodessa on noin 12 miljoonaa euroa. Pääosa ohjelmista on pohjoismaisia ja muita eurooppalaisia, amerikkalaisten sisältöjen osuus on noin 4 prosenttia tuntimäärästä.
5. Onko Yle jo liian suuri pienelle Suomelle?
Yleisradiotoiminta on eri maissa järjestetty eri tavoin, joten suora vertailu on vaikeaa. Verrattuna muihin Pohjoismaihin tai keskikokoisiin Euroopan maihin Ylen rahoitus on keskitasoa tai hiukan alle.
Ruotsin yleisradioyhtiöiden vuotuinen rahoitus on yli 800 miljoonaa euroa, Norjan 600 miljoonaa, Tanskan hiukan Ylen rahoitusta pienempi.
6. Onko Ylen tarkoitus kasvaa loputtomiin?
Ylen rahoitusta tarkistetaan vuosittain lakiin perustuvan indeksikorotuksen mukaisesti. Korotuksen tarkoitus on kattaa yleinen palkkatason ja kustannusten nousu.
Korotusten tarkoituksena ei ole Yleisradion kasvattaminen vaan nykyisen tasoinen palvelun säilyttäminen. Toimintaa kehitetään ja uutta luodaan toimintaa tehostamalla ja sopeuttamalla.
Websteri Media / Risto Paananen
Pääasiallinen lähde: Ylen toimintakertomukset ja tilinpäätökset 2021 ja 2022.
Katso myös:
Kuva: Pexels / Alexander Dummer