Tapahtumat

Mustemaalari-palkinto Reka Hämäläiselle

SSSL:n liittokokouksen yhteydessä 26. marraskuuta julkistettiin Mustemaalari-palkinnon saaja. Tämä tunnustus merkittävästä journalistisesta elämäntyöstä jaetaan joka toinen vuosi.  Palkinnon sai kotkalainen toimittaja Reijo Hämäläinen. Hän on ollut liiton jäsen vuodesta 1977 asti.

Reka Hämäläisen, 67, journalistinen ura alkoi 1976, jolloin hänestä tuli Eteenpäin-lehden kesätoimittaja Kotkassa. Työ vakinaistui lehden uutistoimittajana 1979. Reka on työskennellyt myös Ylioppilaslehdessä ja päätoimittajana Teollisuustoimihenkilöiden liiton Teto-lehdessä. Vuonna 2000 hän palasi Kotkaan Eteenpäin-lehden päätoimittajaksi. Pesti jatkui vuoteen 2011 saakka.

Reka on toiminut myös kirjailijana. Pääteos Työväenlehden arktinen taival kuvaa sosialidemokraattisten aluelehtien vaiheita. Kirjahankkeita on tälläkin hetkellä vireillä. Reka on myös aktiivinen some-toimija ja tehnyt tunnetuksi varsinkin kreikkalaista kulttuuria.

Mustemaalari-palkinto on jaettu Kansan Sivistysrahaston kautta vuodesta 2008. Ensimmäiseksi sen sai porilaisen Uusi Aika -lehden pitkäaikainen työmarkkinatoimittaja Pentti Välimaa. Sen jälkeen palkinto on myönnetty 2010 Puuliiton Särmä-lehden pitkäaikaiselle päätoimittajalle Annakati Mattilalle, vuonna 2012 Metalliliiton Ahjo-lehden päätoimittajalle Heikki Piskoselle, vuonna 2014 Yleisradiossa politiikan toimittajana elämäntyönsä tehneelle Hilppa Kimpanpäälle, vuonna 2016 Kansan Lehdessä, Turun Päivälehdessä ja Uutispäivä Demarissa toimittajana uurastaneelle Timo Vainiolle, vuonna 2018 Yleisradion pitkäaikaiselle politiikan toimittajalle Pentti Lumpeelle sekä vuonna 2020 työmarkkinakonkari Tuomo Liljalle.

 

Halonen jatkaa SSSL:n johdossa

SSSL:n sääntömääräinen liittokokous pidettiin 26. marraskuuta Helsingissä. Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua mm. järjestötoiminnan tehostamisesta ja Ukrainan journalistien tukemisesta. Liiton puheenjohtajana jatkaa Jukka Halonen.

Liittokokouksen osanottajia Helsingin Lasipalatsissa.

Keskustelussa annettiin tunnustusta sille, että päättyneellä liittokokouskaudella toimintaa on järjestetty osittain erittäin vaikeissa oloissa. Silti monissa puheenvuoroissa kaivattiin järjestöllistä aktivoitumista, jotta yhä useampi liiton jäsen osallistuisi toimintaan. Fyysisen osallistumisen lisäksi liitto tarjoaa jatkossakin mahdollisuuksia virtuaaliseen osallistumiseen live-keskustelujen ja tilaisuuksien suorastriimauksen avulla.

Kokouksessa nostettiin esille myös tarve tukea Ukrainan ahdingossa olevia journalisteja. Sopivan tavan löytäminen on seuraavan hallituksen tehtävänä.

Vuonna 2023 järjestetään jälleen monien kaipaama jäsenmatka, tällä kerralla Etelä-Viroon ja Latviaan. Matkapäivät ovat 7.–10.6. 2023.

Vuotta 2023 luonnehdittiin keskustelussa politiikan supervuodeksi, sillä edessä ovat sekä eduskuntavaalit että SDP:n puoluekokous. Vuonna 2024 taas käydään sekä presidentin- että EU-vaalit.

Toimintasuunnitelman käsittelyä johti Harri Järvinen ja kirjasi Mirva Wiik.

Liittokokous valitsi myös johtotehtävien haltijat seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Kaikki valinnat tehtiin yksimielisesti.

Liiton puheenjohtajana jatkaa Jukka Halonen.

Hallituksen jäseniksi valittiin Maarit Hirvensalo, Reijo Hämäläinen, Veera Hämäläinen, Arto Jokela, Helena Laukko, Tuomo Lilja, Hannu Taavitsainen, Hannu Tuominen ja Leila Vasama. Varajäseniksi valittiin järjestyksessä Auli Kivenmaa, Riitta Salasto, Aleksi Rainos, Jaakko Ojanne ja Mikko Karlsson.

Liiton toiminnantarkastajia seuraavalla kaudella ovat Annakati Mattila ja Helinä Tuominen.

 

KUTSU LIITTOKOKOUKSEEN

SSSL:n sääntömääräinen liittokokous pidetään lauantaina 26. marraskuuta

2022 alkaen klo 10.00 Helsingissä Lasipalatsin Palmu-kokoustilassa.

Lasipalatsi sijaitsee Helsingin keskustassa, rautatieaseman lähellä, osoitteessa Mannerheimintie 22–24.

 

Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 §:n määräämät asiat.

Liittokokoukselle tehtävät esitykset on toimitettava liittohallitukselle sähköpostitse osoitteella [email protected] viimeistään 23.10.2022 mennessä.

 

Liitto korvaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta osallistuvien matkakulut kotipaikkakunnalta Helsinkiin halvimman matkustustavan taksojen mukaisesti.

 

Ennen kokouksen alkua on mahdollisuus aamupalaan. Kello 12.00 on liiton tarjoama lounas osallistujille. Sen jälkeen klo 13.00 alkaa liittofoorumi “Poliitikko ja julkisuus”. Tämä tilaisuus myös striimataan. Mikäli liittokokousta ei ole saatu ennen puolta päivää päätökseen, kokous jatkuu foorumin jälkeen klo 15.00. Tässä välissä tarjotaan iltapäiväkahvit/päätöskahvit.

 

Ruokatarjoilun vuoksi etukäteinen ilmoittautuminen liittokokoukseen on tärkeää. Ilmoita osallistumisestasi ja mahdollisista erikoisruokavalioista sähköpostilla 9.11.2022 mennessä [email protected].

 

Tervetuloa liittokokoukseen ja liittofoorumiin!

Helsinki 16.9.2022

SSSL:n hallitus

 

Jukka Halonen                                   Arto Jokela

puheenjohtaja                                   varapuheenjohtaja

Rakastaako media ay-väkeä?

Mediakeskustelun panelistit: Petri Vanhala (oik.), Tuuli Aitchison ja Mari Tuohiniemi. Taustalla juontajat Arto Jokela ja Auli Kivenmaa.

Miten palkansaajia kohdellaan mediassa – ovatko he uhreja, sankareita vai gangstereita? Tätä kysyttiin SSSL:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa Valkeakoskella. Koko tilaisuuden voit katsoa videolta tämän tekstin lopussa.

Palkansaajien ja median suhdetta pohdittiin paneelikeskustelussa, johon oli kutsuttu asiantuntijoiksi Valkeakosken Sanomien päätoimittaja Mari Tuohiniemi, opiskelija ja Hesburger-aktivisti Tuuli Aitchison sekä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.

Tuohiniemelle ja Vanhalalle media-asiat ovat työn puolesta tuttuja, kun taas Aitchison tuli tunnetuksi vuosi sitten kohua herättäneistä uutisista, jotka kertoivat Hesburger-ketjun kehnoista työoloista. Keskustelu oli alkanut sosiaalisessa mediassa anonyymillä Jodel-kanavalla, mutta Iltalehti nosti teeman suuren yleisön tietoisuuteen, kun purilaisketjussa tuolloin työskennellyt Aitchison tuli omalla nimellään ja kasvoillaan julkisuuteen.

SSSL:n tilaisuus oli osa Valkeakoskella järjestettyä Työväen Musiikkitapahtumaa.

 

Ketä media rakastaa?

 

Keskustelutilaisuuden juontajina toimivat AKT-lehden päätoimittaja Arto Jokela ja PAMin viestintäasiantuntija Auli Kivenmaa. Juonikkaat juontajat olivat valmistelleet joukon teesejä, joita panelistien piti kommentoida. Ensimmäinen niistä kuului näin:

”Journalistinen media rakastaa nuoria, kaltoinkohdeltuja työntekijöitä, jotka nousevat barrikadeille puolustamaan oikeuksiaan.”

Päätoimittaja Mari Tuohiniemi oli väitteen kanssa samaa mieltä.

– Lukijat pitävät tällaisista tarinoista, joissa noustaan puolustamaan omia oikeuksia, hän perusteli.

Tuuli Aitchison yhtyi Tuohiniemen näkemykseen vain osittain.

– Media rakastaa kyllä kaltoin kohdeltuja nuoria siihen saakka, kunnes pitäisi tutkia, miksi nuoret voivat huonosti työpaikoilla, hän arvosteli.

Liittojohtaja Petri Vanhalan mukaan ikävät tapaukset, jotka nousevat julkisuuteen, ovat vain jäävuoren huippu. Myös Tuohiniemi uskoi, että nuorten huono kohtelu työelämässä on niin tavallista, että se ei aina ylitä uutiskynnystä.

 

Some on nuorten oma kanava

 

Toisen, samaan aiheeseen liittyneen väittämän mukaan sosiaalinen media on nuorille ainoa tapa saada äänensä kuuluviin silloin, kun heitä kohdellaan kaltoin. Aitchisonin mielestä asia on juuri näin.

– Some on nuorille usein ainoa tapa saada asioita julkisuuteen. Se on todella matalan kynnyksen media, jonne kuka tahansa voi postata mitä tahansa.

Vanhala ei väittänyt vastaan, sillä hänen mielestään asetelma on aivan luonnollinen.

– Sosiaalinen media on nuorille jokapäiväistä, se on heidän kanavansa. Sitä kautta he ajavat asioitaan.

Tuohiniemi muistutti, että mediaa tarvitaan myös silloin, kun jokin epäkohta on noussut somen kautta yleisön tietoisuuteen.

– Esimerkiksi Hesburger-keissi nousi kunnolla yleisön tietoisuuteen vasta sitten, kun Iltalehti ja muut valtamediat tarttuivat siihen. Vasta silloin nuorten ääni tuli isosti kuuluville.

Entä sitten ay-liike ja media? Juontajien teesin mukaan journalistista mediaa ei kiinnosta ay-liike tai ay-aktiivit näiden toimiessa työntekijöiden oikeuksien puolesta.

Tämä aihe oli selvästi Petri Vanhalan sydäntä lähellä.

– Työmarkkina-asiat tulevat esille neuvottelukierroksella, mutta ay-liikkeen jokapäiväinen työ ei mediaa kiinnosta.

Hän myönsi, että että työmarkkina-aiheet eivät välttämättä kiinnosta suurta yleisöä.

– Ay-liikkeelle oman sanoman läpi saaminen mediassa on tietenkin valtavan tärkeää, hän korosti.

Mari Tuohiniemi myötäili Vanhalan kantaa tässä kysymyksessä.

– Mediaa kiinnosta kaikki mitä maailmassa tapahtuu, mutta samalla on tehtävä valintaa siitä, mihin resurssit riittävät. Asiat nousevat yleiseen keskusteluun usein konfliktien kautta.

 

Tasapuolisesti työtaisteluista?

 

Juontajat haastoivat panelisteja kertomaan kantansa väitteeseen, jonka mukaan media kohtelee tasapuolisesti työnantajia ja työntekijöitä. Teesin mukaan näin tapahtui myös Paperiliiton ja UPM:n viimekeväisessä työtaistelussa.

Päätoimittaja Tuohiniemi arvioi journalistisen kokemuksensa perusteella, että ainakin pyrkimys on ollut toimia juuri näin.

– Media pyrkii parhaansa mukaan kohtelemaan kaikkia tahoja tasapuolisesti. Aina annetaan molemmille osapuolille kommentoimisen mahdollisuus, mutta toinen asia on, halutaanko kommentoida.

Aitchison halusi haastaa koko tasapuolisuuden käsitteen.

– Onko se tasapuolista, että painotetaan yhtä paljon molempia osapuolia, jos valta-asemat ovat hyvin erilaiset?

Hän mainitsi esimerkkinä Hesburgerin perustajan Heikki Salmelan ja hänen yrityksensä työntekijöiden erilaiset lähtökohdat.

– Salmelalla on paljon enemmän rahaa ja sosiaalista pääomaa kuin yhdelläkään työntekijällä. Työntekijät kuitenkin tietävät paremmin, millaista se työnteko oikeasti on, Aitchison vertasi.

Tuohiniemi vierasti ajatusta, että median pitäisi jutuillaan ryhtyä muokkaamaan yhteiskunnallista järjestystä. Hänen mielestään tiedotusvälineiden tehtävänä on välittää faktoja eikä pyrkiä ajamaan tavoitteita.

 

Omaa kantaa on jaksettava toistaa

 

Myös Petri Vanhala katsoi, että työntekijät ovat julkisuuskilvassa lähtökohtaisesti huonommassa asemassa kuin työnantajat. Hänen kokemuksensa mukaan medioilla on kuitenkin suuria eroja.

– On niitä, jotka kuuntelevat molempia osapuolia. Toisaalta on tosi paljon sitäkin, että halutaan voimakkaasti vaikuttaa lopputulokseen. Neuvottelijan on pidettävä pää kylmänä.

– UPM:n tapauksessa meillä oli ihan hirveä työ saada lehtiin sanomaamme läpi. Piti tavata toimittajia tosi ahkerasti ja selittää heille, mistä on kysymys, liittojohtaja muisteli.

Hän uskoo Paperiliiton vaivannäön tuottaneen myös tulosta.

– Helsingin Sanomien pääkirjoituksista oli nähtävissä, miten saimme vähitellen muutosta aikaan.

Vaikka myönteinen julkisuus on ay-liikkeelle tärkeää, Petri Vanhala varoittaa työmarkkinapäättäjiä myötäilemästä mediaa.

– Älä anna yleisen mielipiteen vaikuttaa loppuratkaisuun. Liittojen on ajettava asioita niin, että kenttä sen hyväksyy.

SSSL:n Mustemaalari-palkinto Tuomo Liljalle

SSSL:n liittokokouksen yhteydessä 21. marraskuuta julkistettiin Mustemaalari-palkinnon saaja. Tämä tunnustus merkittävästä journalistisesta elämäntyöstä jaetaan joka toinen vuosi.  Palkinnon sai Tuomo Lilja.

Valtiotieteiden opiskelija Tuomo Lilja (s. 1957) aloitti journalistin uransa Suomen Sosialidemokraatin kesätoimittajana 1981. Hän rekrytoitiin saman tien Paperiliittoon toimitussihteeriksi. Syksyllä 1983 hän palasi Suomen Sosialidemokraattiin, jossa toimi työmarkkinatoimittajana, taloustoimittajana, eduskuntatoimittajana ja Perjantai-Extran toimittajana.

Vuoden 1989 alusta Tuomo palasi takaisin ay-liikkeen palvelukseen, sillä kertaa pysyvästi. Hän aloitti VTY:n Valtimo-lehden päätoimittajana. Vuonna 1994 työura jatkui Kemianliitossa Reaktio-lehden päätoimittajana. Liiton nimi muuttui myöhemmin TEAM Teollisuusalojen ammattiliitoksi. Viimeinen palkka ennen eläköitymistä 2018 tuli Teollisuusliitosta, johon TEAM oli sulautunut yhdessä Metallin ja Puuliiton kanssa.

Tuomo Lilja teki siis liki 30 vuoden uran ay-lehtien päätoimittajana. Kirjoittamista hän ei suinkaan ole jättänyt, vaan hän tekee edelleen free-töitä. Lisäksi hän raportoi facen kautta tarkasti polkupyöräseikkailuistaan ympäri Euroopan. Fanit odottavat myös raporttia fillarimatkasta halki Japanin.

Mustamaalari-palkinto on jaettu Kansan Sivistysrahaston kautta vuodesta 2008. Ensimmäiseksi sen sai porilaisen Uusi Aika -lehden pitkäaikainen työmarkkinatoimittaja Pentti Välimaa. Sen jälkeen palkinto on myönnetty 2010 Puuliiton Särmä-lehden pitkäaikaiselle päätoimittajalle Annakati Mattilalle, vuonna 2012 Metalliliiton Ahjo-lehden päätoimittajalle Heikki Piskoselle, vuonna 2014 Yleisradiossa politiikan toimittajana elämäntyönsä tehneelle Hilppa Kimpanpäälle, vuonna 2016 Kansan Lehdessä, Turun Päivälehdessä ja Uutispäivä Demarissa toimittajana uurastaneelle Timo Vainiolle ja vuonna 2018 Yleisradion pitkäaikaiselle politiikan toimittajalle Pentti Lumpeelle.

 

JÄSENMATKALLE KUURINMAALLE

JÄSENMATKALLE KUURINMAALLE 

SSSL:n vuoden 2020 jäsenmatkan kohteena on Latvian länsiosassa sijaitseva Kuurinmaa, johon tutustutaan 8.-11.6.2020. Nelipäiväisen matkan aikana kierrellään eri puolilla Kuurinmaata ja perehdytään sen historiaan ja nykypäivään. Ensimmäiseksi yöksi majoitutaan Jurmalan kylpyläkaupunkiin ja pari seuraavaa yötä tukikohtana on Kuurinmaan helmeksi kutsuttu pieni Kuldigan kaupunki.

Muita vierailukohteita ovat mm. Kuurinmaan pohjoisrannan liiviläisalue, Latvian toiseksi suurin satamakaupunki Ventspils, Itämeren rannalla sijaitseva Liepaja, joka Suomessa tunnetaan jääkäreiden koulutuspaikkana, Jūrkalne, Pāvilosta, Abava-joen laakso sekä Tukumsin pikkukaupunki. Tarkemmat matka- ja maksutiedot kerrotaan seuraavassa jäsenkirjeessä.