Pertti Paasio (1939–2020) oli raskaan sarjan poliitikko ja sanataituri, joka jätti ison jäljen Suomen poliittiseen historiaan. Hänen uraansa ja persoonaansa muisteltiin Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen ja SSSL:n järjestämässä seminaarissa keskiviikkona 10.9.
Puhujalista oli vaikuttava: Paasiota muistelivat mm. professori emeritus Timo Soikkanen, entinen SDP:n puoluesihteeri ja meppi Ulpu Iivari, Suomen pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen, tietokirjailija Lasse Lehtinen, entinen Turun kaupunginjohtaja Juhani Leppä sekä professori Markku Jokisipilä.
Saarenmaan luonto ja saarenmaalaiset maut olivat pääosassa SSSL:n tämän kesän jäsenmatkalla 12.-15.6.2024.
Metsäretkellekin päästiin, kun matkalaiset patikoivat Odalätsin kirkasvetisille lähteille. Niiden ihmeitä tekevään voimaan luotetaan edelleenkin, sillä jos pesee lähteiden vedellä kasvonsa ja juo sitä, pysyy ikuisesti nuorena.
Yksi saaren suosituimmista luonnonnähtävyyksistä on sen luoteisrannalla sijaitseva Pangan rantatörmä. Sen korkeus on yli 21 metriä ja törmän korkeimmassa kohdassa on muinainen uhripaikka, jonne aikoinaan tuotiin merelle tarkoitettuja lahjoja.
Erilaisia kasveja opeteltiin tunnistamaan Looden tammiston puistoniityillä. Tammisto on lukuisten harvinaisten lajien kasvupaikka, sieltä on mm. löydetty 14 kämmekkälajia ja sen vanhimpien puiden oletetaan oletetaan olevan 1700-luvulta tsaari Pietari I:n ajoilta.
Saarenmaan eteläisimmän niemen Sõrven Säären kärjessä oli mahdollisuus kiivetä 52 metriä korkean majakan huipulle ja tähytä yli kapean Kuurinkurkun naapurimaahan Latviaan. Maan tasalla Sõrven vierailukeskuksessa puolestaan oli majakkanäyttely, jossa olivat esillä kaikkien Viron majakoiden pienoismallit.
Vielä lähtiäisiksi ehdittiin käydä ihmettelemässä yhtä luontokohdetta eli Kaalin kraatterijärveä. Se syntyi meteoriitin putoamisen seurauksena 7500-7600 vuotta sitten Saarenmaalle.
Keskiaikainen Pöiden kirkko on yksi Viron suurimmista kalkkikivirakennuksista. Kirkossa tehdään parhaillaan korjaustöitä.
Keskiajan kirkoissa
Saarenmaalla on seitsemän keskiaikaista kirkkoa, joista SSSL:n ryhmä vieraili neljässä. Yhteistä niille kaikille on, että ne ovat aikoinaan toimineet puolustuslinnoituksina, joissa ei ollut torneja. Joihinkin niistä on pystytetty torni jälkikäteen, lähinnä 1800-luvulla.
Pyhän Katariinan kirkkoa ryhdyttiin rakentamaan Muhulle jo 1200-luvulla. Karjan keskiaikainen, Katariina Aleksandrialaiselle ja Pyhälle Nikolaokselle omistettu kirkko on tullut tunnetuksi kiviveistoksistaan, jotka on tehty Saarenmaan dolomiitista. Veistoksia on pidetty goottilaisen kivenveiston huippusaavutuksina. Kihelkonnan kirkon erikoisuus on erillinen kellotorni, joka on erittäin harvinainen koko Baltiassa.
Pöiden Marian kirkko on yksi massiivisimmista kalkkivirakennuksista Virossa. Se nousi 1300-luvun puolivälissä muinaisen ritarilinnoituksen raunioille.
Matkalla Sõrven niemeen pysähdyttiin Tehumardissa, jossa saksalaiset ja neuvostojoukot ottivat yhteen yötaistelussa lokakuussa 1944.
Nokkakalaa ja katajasiirappia
Lounaalla Lümandan ruokatuvassa nautittiin saarenmaalaista perinneruokaa eli perunasosetta ja savulihakastiketta. Seuraavana päivänä tehtiin tuttavuutta nokkakalan kanssa. Kalaa kutsutaan myös nokkahaueksi, vaikkei se olekaan hauen sukulainen. Kalan erikoisuus on sinivihreät ruodot.
Vierailukohteena oli myös Katajatalo. Siellä saatiin maistella erilaisia katajatuotteita, kuten siirappeja, kastikkeita ja suolaa, jossa mausteena oli katajanneulasjauhetta tai katajanmarjoja. Wöselissä puolestaan tutustuttiin saarenmaalaisista marjoista ja hedelmistä jalostettuihin juomatuotteisiin.
Kotimatkalla piipahdettiin Liivalla Muhun leipomossa, josta monet ostivat tuliaisiksi uunilämmintä ruisleipää.
SDP:n puoluesihteerinä syyskuussa aloittanut Mikkel Näkkäläjärvi vieraili SSSL:n suorassa Liittolive-lähetyksessä 4.12.2023.
Leila Vasaman haastattelussa Näkkäläjärvi kertoi, millaista presidentinvaalikampanjaa SDP on lähdössä rakentamaan. Puolueen presidenttiehdokas Jutta Urpilainen on ainakin täysillä mukana kisassa, puoluesihteeri vakuutti.
– Hurja kierros on tulossa, hän valotti kampanjanäkymiä.
Näkkäläjärvi valotti myös SDP:n tavoitteita ensi vuoden eurovaaleissa. Missä kysymyksissä kulkevat jakolinjat? Entä montako meppiä puolue tavoittelee?
Koko lähetys on nyt jäsenten katsottavissa tallenteena SSSL:n Facebook-ryhmässä:
SSSL:n liittolivessä maanantaina 4.12. klo 17.00 on vieraana SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.
Lähetystä voi seurata suorana liiton Facebook-sivulla sekä myöhemmin samalta sivulta löytyvältä tallenteelta.
Odotettavissa on päivitystä politiikan kuumasta talvesta sekä kiperiä kysymyksiä SDP:n viestintäratkaisuista.
SDP esittelee oman vaihtoehtobudjettinsa marraskuun lopussa, puheenjohtaja Antti Lindtman kertoi SSSL:n jäsentilaisuudessa.
SDP:n uuden puheenjohtajan Antti Lindtmanin loppusyksyn päivät ovat kuluneet puolueen oman, vaihtoehtoisen talousmallin valmistelussa. Hän kertoi Helsinkiin kokoontuneille SSSL:n jäsenille, että puolue esittää vielä marraskuussa vaihtoehtobudjetin, joka on hallituksen esitystä oikeudenmukaisempi.
Lindtmanin mukaan nyt nähtävä Petteri Orpon (kok) talous- ja työmarkkinalinja oli kokoomuksen päätavoite hallitusta muodostettaessa. Sen toteuttamiseen tarvittiin perussuomalaisia, jotka puolestaan saivat hallitusohjelmaan oman kädenjälkensä työperäisen maahanmuuton torjumisessa. Kokoomus oli omien tavoitteidensa saavuttamiseksi valmis myös nielemään ankarat säännöt jo Suomessa oleville ulkomaalaisille: jos työsuhde päättyy, uusi on löydettävä pikavauhtia tai muuten on edessä muutto muualle.
Lisää velkaa, vähemmän työpaikkoja
Antti Lindtman ei kiistä sitä, että Suomen julkinen talous on kehittymässä huolestuttavaan suuntaan. Käänteen saamiseksi ei ole olemassa helppoja ihmelääkkeitä.
– Säästöjä ja sopeutuksia tarvitaan. Mutta hallituksen konsepti ei toimi, hän väitti.
Lindtman piikitteli hallituksen lupauksia, joiden mukaan velkaantuminen pysähtyy ja maahan syntyy 100 000 uutta työpaikkaa-
– Nyt hallitus ottaa enemmän velkaa kuin edeltäjänsä, joka joutui vastaamaan koronaepidemian ja Venäjän sotatoimien aiheuttamiin kriiseihin.
Hallitusta on arvosteltu sen esittämien leikkauksien seurauksien kasautumisesta heikompiosaisille. Etenkin työttömät ja nuoret joutuvat koville.
Lindtman varoitti, että tyly talouslinja on omiaan passivoittamaan nuoria. Perheen perustamisesta tulee entistä vähemmän houkuttelevaa.
Hän ynnäsi, että samaan aikaan syntyvyys Suomessa on mittaushistorian alhaisin.
– Jos työperäinen maahanmuutto ei lisäänny, työntekijöiden eli veronmaksajien määrä vähenee. Samanaikaisesti hallitus aikoo pakottaa työpaikkansa menettäneet maahanmuuttajat muuttamaan muualle kolmessa kuukaudessa.
– Näillä pelimerkeillä Suomi ei pärjää. Kaikki Euroopan maat taistelevat työntekijöistä, hän muistutti.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on SSSL:n jäsenten tavattavissa.
Liiton jäsentilaisuus pidetään puoluetoimistolla Helsingin Hakaniemessä maanantaina 6. marraskuuta klo 17.00 alkaen. Antti pitää lyhyen alustuksen ja vastaa sen jälkeen jäsenten kysymyksiin.
Pitkämatkalaisten matkakulut korvataan julkisen liikenteen edullisimpien taksojen mukaan. Sitovat ilmoittautumiset liiton sähköpostiin ssslliitto(at)gmail.com. Tule sinäkin paikalle!
Onko Demokraatilla ja Kansan Uutisilla tulevaisuutta, vai ovatko ne jäämässä mediamullistusten jalkoihin? Tähän ja moniin muihin kysymyksiin vastasivat Demokraatin päätoimittaja Petri Korhonen ja Kansan Uutisten päätoimittaja Jussi Virkkunen SSSL:n keskustelutilaisuudessa Valkeakoskella.
Oliko ministeri Wille Rydmanin yksityisten viestien julkaiseminen HS:ssa oikein vai väärin? Entä onnistuuko SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin yrityksessään rajoittaa yksityiselämänsä julkisuutta? Katso alla olevalta videotallenteelta, mitä päätoimittajat vastasivat.
SSSL:n jäsenet tapaavat perjantaina 28.7. Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumassa. Liitto maksaa tilaisuuteen osallistuvien jäsenten päivärannekkeet. Liiton sihteeri Mirva Wiik jakaa SSSL:n jäsenille tapahtumarannekkeita klo 13.30 alueen lipunmyyntipisteellä. Sieltä siirrytään liiton maksamille kesäisille drinkeille ennen varsinaisen tilaisuuden alkua. Mikäli olet tulossa, ilmoita saapumisestasi sähköpostilla ssslliitto@gmail.com.
SSSL:n oma keskustelutilaisuus järjestetään perjantaina klo 15-16 Jylhävaarassa, joka sijaitsee festivaalialueen kaikille avoimessa osassa. Tilaisuudessa puidaan työväenlehdistön nykytilannetta ja tulevaisuutta. Keskustelemassa ovat Demokraatin päätoimittaja Petri Korhonen ja Kansan Uutisten päätoimittaja Jussi Virkkunen.
Jos et pääse paikan päälle kuuntelemaan ja keskustelemaan, tilaisuutta voi seurata verkossa suorana lähetyksinä osoitteessa:
Tämän päivän kierroksen aluksi pysähdyttiin Helmen vanhan ritarilinnan raunioiden tuntumassa. Aikoinaan alueella sijaitsi myös kartano, josta jäljellä vain kaunis puisto. Sen laidalla pitää vahtia suurikokoinen puupatsas. Sen esikuvana on ollut kansallispukuinen Mulgimaan nainen. Puiston laidasta löytyy myös penkki, joka on nimetty Helmestä kotoisin olleelle kirjailija Hella Vuolijoelle.
Metsäveljen talon isäntä Meelis Mõttus kertoi matkalaisille metsäveljien historiasta.
Mulgimaan naista esittävä
patsas pitää vahtia.
Matka jatkui pienen Valka-poikkeaman kautta aivan Latvian rajan tuntumaan Vastse-Roosaan ja Metsäveljen taloon. Talon isäntä Meelis Mõttus kertoi metsäveljien historiasta ja kohtaloista. Meelis Mõttus perusti talon vuonna 1999. Sen mahdollisti Australiassa asuneen Max-sedän perintö. Siitä pitäen taloa ja sen palveluja on kehitetty ja metsäveljien bunkkereita on entisöity. Muutamissa niistä voi käydä henkilökohtaisesti kokeilemassa, miltä metsäveljen elämä tuntuu. Metsäveljien elämä oli vaarallista ja vaikeaa, mutta niin oli myös heidän perheidensä, jotka joutuivat elämään jatkuvassa pelossa ja vaarassa. Meelis Mõttus esitteli vanhan talon aittaan tehtyjä piilopaikkoja ja tutustutti vierailijat myös metsäveljien lauluihin.
Kolmannen matkapäivän viimeinen kohde oli Sangasten kartano, jonka kuuluisin asukas lienee ollut ruiskreiviksi kutsuttu Friedrich Georg Magnus von Berg. Hän edisti monin tavoin Viron maataloutta ja jalosti myös ruislaadun, joka menestyy viileässä ilmanalassa.
Tänään SSSL:n jäsenmatkalla oli vuorossa Latvia-päivä. Päivä alkoi vierailulla Stamerienan linnamaisessa kartanossa, joka valmistui vuonna 1908. Kartanossa on satakunta huonetta, useita parvekkeita ja ulokkeita ja sitä ympäröi vehreä puisto. 1900-luvun alussa rakennettu kartanon päärakennus lukuisine torneineen on kuin suoraan prinsessasadusta. 1920- ja 1930-luvulla siellä eli linnanrouvana Alexandra von Wolff. Hänen toinen aviomiehensä oli italialainen kirjailija Giuseppe Tomasi di Lampedusa, joka on kirjoittanut teoksen Tiikerikissa. Mielenkiintoista oli, että kartanossa asui samaan aikaan myös Alexandran ensimmäinen aviomies. Onneksi rakennuksessa on niin paljon huoneita, etteivät asukkaat osuneet välttämättä samaan tilaan viikkokausiin. Nykyisin kartano on kunnan omistama ja se toimii näyttely- ja kulttuuritapahtumien ja juhlien näyttämönä. Jani Uhlenius viihdytti retkeläisiä pianosooloillaan.
Jani Uhlenius viihdytti matkakumppaneitaan musiikilla.
Seuraavana vuorossa oli matka Stamerienasta Aluksneen pitkin kapearaiteista rautatietä. Retkeläisillä oli käytössään oma vaunu, jossa Raitis-niminen tarjoilijamme tarjoili silava- ja silakkavoileipiä ja kyytipojaksi paikallista pontikkaa ja kahvia.
Aluksnen luonnontieteellinen museo on yksityisen perheen pyörittämä yritys. Sen vetonaula on mineraaleja esittelevä näyttely, jossa on laaja, eri puolilta maailmaa koottu kivinäyttely. Museon omistaja saa kivet hehkumaan kaikissa sateenkaaren väreissä fluorisoivan valon avulla.
Aluksnen evankelisluterilainen kirkko on peräisin 1700-luvun loppupuolelta. Sen rakennuttaja oli baltiansaksalainen paroni Otto Hermann von Vietinghoff ja se on arkkitehtuuriltaan yksi Latvian kauneimmista kirkoista.
Junamatkan aikana nautittiin voileipiä ja paikallista pontikkaa.
